veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Niin tai näin, aina väärinpäin!

Aarni Pursiainen

Sijoitusvuoden 2013 lähestyessä loppuaan voi kehittyneisiin teollisuusmaihin varojaan sijoittanut sijoittaja onnitella itseään. USA:n pörssit ovat nousseet yli 20 % ja moni eurooppalainen markkina selvästi yli 15 %.

Jos rohkeus riitti Kreikkaan sijoittamiseen, palkintona on ollut lähes 30 % tuotto. Tosin Kreikka pudotettiin MSCI-indekseissä kehittyviin markkinoihin, joten uskoa elpymiseen tämä sijoitus on totisesti vaatinut. Mutta myös palkinto on ollut riskiä vastaava. Kehittyvillä markkinoilla yleisesti tuotot eivät ole olleet kovin erikoisia.

Omassa sijoitusprosessissani likviditeetin seuraaminen on oikeastaan tärkein yksittäinen tekijä, jolla yritän ymmärtää, mihin markkinat ovat menossa. Kun pystyy vastaamaan kysymyksiin: kuka osti, kuka ostaa nyt ja kuka ostaa seuraavaksi, on jollain tavoin kartalla, mitä markkinoilla on tapahtumassa.

Mielestäni tarina Länsi-Euroopan osalta on hyvin selvä. FED ja EKP ostivat riskiä Lehmannin kaatumisen jälkeen, kun kukaan muu ei kyennyt ostamaan. Keskuspankit toimivat siis aivan oikein toimiessaan ns. "buyer of last resort" pyrkiessään estämään järjestelmän kaatumisen. Kriisin syvimmillä hetkillä - aivan kuin Kreikassa nyt - tehtiin suurimmat voitot.

Seuraavaksi siirrymme nykyhetkeen. FED ja EKP lisättynä sijoittajilla ostavat riskiä nyt. Keskuspankit ostavat riskiä, koska ne pyrkivät saamaan aikaiseksi omaisuusarvoinflaatiota, jonka toivotaan muuttuvan talouskasvuksi. Yksityissijoittajat ovat puolestaan ostolaidalla, koska "Bernanke Put" ja Helicopter Ben" takaavat riskillisten omaisuusluokkien nousun. Tämä prosessi on ollut nyt päällä noin 5 vuotta. Uskoakseni tämä on suurin syy, miksi osakkeet (ja yrityslainat & High-yield) ovat nousseet niin merkittävästi lännessä. Vastaavia osto-ohjelmia ei ole ollut käytössä kehittyvillä markkinoilla, ja tästä syystä ne ovat myös jääneet merkittävästi jälkeen kehittyneistä markkinoista, jossa instituutiot ja pankit ostavat riskiä keskuspankin tukemina.

Nyt päästäänkin mielenkiintoisimpaan osaan. Kuka ostaa seuraavaksi? Valitettavasti minulla ei ole vastausta, mutta paha aavistus… Muistatteko miten rajusti markkinat lähtivät alaspäin, kun Bernanke vain vihjasi "taperingin" aloituksesta toukokuussa? Kesti monta kuukautta ennen kuin markkina toipui viestistä ja nousu lähti uudelleen käyntiin vasta, kun ilmoitettiin, että kiristys siirtyy pidemmälle tulevaisuuteen.

USA:n markkina ei siis kanna vieläkään omin voimin, vaan on edelleen riippuvainen FED:n likviditeetistä. Hieman samanlainen likviditeettiin liittyvä tapaus koettiin Euroopassa noin viikko sitten, kun EKP laski yllättäen ohjauskorkoaan. Markkina nousi jyrkästi parin tunnin ajan, mutta sitten kun ruvettiin oikeasti miettimään, että syynä koronlaskuun ovat surkeat talousnäkymät ja deflaation pelko, markkina lopulta laski päivän päätteeksi.

Tässä päästääkin lopulta koko jutun otsikkoon. Länsimaiset keskuspankit ovat ennennäkemättömällä likviditeetin tarjonnalla luoneet riskillisten omaisuuserien nousun. Samalla ne ovat ajaneet itsensä nurkkaan, josta poispääsy on hankalaa. Jos likviditeettiä vähennetään, markkina rankaisee välittömällä laskulla! Samaan tapaan jos likviditeettiä lisätään, alkaa itku kestämättömästä velkaantumisesta ja huolestutaan talouskasvun matalasta tasosta!

En usko, että markkina korjaa vielä tämän vuoden puolella. Tosiasiallisia kaupankäyntipäiviä on jäljellä enää noin 30 ennen vuodenvaihdetta. Lisäksi yritysten tulokset ja ennusteet ovat tämän vuoden osalta tiedossa, joten syytä, joka käynnistäisi laskun, ei toivottavasti ole. Mutta vuoden vaihteessa alkaa uusi peli ja huoleni on, että uutta ostajaa riskille ei löydy ja korjausliike markkinoilla alkaa.

Kirjoittajasta

Aarni Pursiainen

Aarni Pursiainen on Fennia Varainhoidon arvopapereista vastaava johtaja.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.