veronmaksajat.fi

Kiinan matka opetti matkapuhelinmarkkinasta ja subprimesta

Aarni Pursiainen

"Matkailu avartaa" on ehkä turhankin kulunut sanonta, mutta työmatkani Kiinaan opetti minulle varsin konkreettisella tavalla muutaman kiinnostavan jutun..

Ensimmäinen havainto liittyy matkapuhelimiin. Shenzenin kujat olivat täynnä kojuja, jotka myivät toimivia puhelimia 10 eurosta ylöspäin. Ihan toimivan Samsung S4:n tai Note2:n piraattikopion sai noin 60 eurolla.

Matkan yhteydessä meillä oli mahdollisuus käydä merkittävässä kiinalaisessa merkkielektroniikkaa valmistavassa yrityksessä. Kun keskustelimme kopiopuhelinten alhaisesta hintatasosta tehtaan edustajan kanssa, hän äkkiä kysyi "haluatteko nähdä halpapuhelintehtaan?"

Ilmeni, että 15 minuutin ajomatkan päässä oli tehdas, joka ei tehnyt suoranaisia piraatteja, mutta erittäin halpoja android-pohjaisia puhelimia lähinnä kehitysmaiden operaattoreille Intiaan tai Afrikkaan. Jos tilasi vähintään 5 000 kappaleen erän, peruspuhelin lähtisi noin 50 dollarilla. Kuulimme että periaatteessa 300 000 dollarin sijoituksella voisi ostaa pienen matkapuhelinvalmistuslinjan Kiinassa!

Mielestäni tämä oli hyvin silmiäavaava kokemus. Ainakin minulla on suomalaisena suuri ylpeys Nokiasta ja käsitys, että vaaditaan tuhansia insinöörejä ja valtavia investointeja, jotta saadaan matkapuhelin aikaiseksi!  Sitten äkkiä edessä on kaveri, joka sanoo, että täällä näitä tehdään 140 ihmisen voimin ja kappalehinta lähtee noin 50 dollarista!

Tämän vierailun jälkeen minulle tuli vahva käsitys, että Nokian päätös myydä matkapuhelimet oli oikea. Matkapuhelimista on tullut bulkkibisnestä, jossa katteet tehdään softalla ja brändillä. Itse puhelimen teko ei enää ole teknisesti vaikeata (toki uuden kehittäminen on, mutta se ei ole tässä se "pointti").

***

Kävin myös loistavan keskustelun erään kiinalaisen salkunhoitajan kanssa. Hän avasi subprimen Kiinassa harvinaisen hyvin. Hän selitti, että USA:ssa subprime rakennettiin paketoimalla yksityishenkilöiden luottokelvottomia lainoja paketeiksi, joille jopa saatiin korkea luottoluokitus. Hyötyjiä olivat ainakin lainoja järjestelevät investointipankit ja reittaajat.

Mitä tapahtui Euroopassa? Sama kuvio toistui, mutta nyt Etelä-Euroopan valtionlainoja paketoi ja piilotti sama joukko, joka oli jo saanut palkkionsa USA:sta. Jälleen kerran maksumiehinä olivat ymmärtämättömät sijoittajat ja veronmaksajat.

Kiinasta hän totesi, että "me kiinalaiset emme ole tyhmiä, suuri osa Kiinan pankkien johdosta on saanut koulutuksensa USA:ssa ja osa on ehtinyt olla mukana järjestelemässä jopa USA:n sub-primeä." Mutta miten temppu nyt rakennetaan?

Tällä kertaa subprimen korvikkeena toimivat kuntien ja kaupunkien lainat sekä näiden yhteisöjen omistamien liikeyritysten lainat. Näistä lainoista on jo nyt tehty luottokoreja, jotka tarjoavat noin 10 prosentin koron. Luonnollisesti luottokoreilla on liikkeellelaskijan tuotto- ja pääomaturva. Näille tuotteille on myös kiinalainen reittaaja antanut korkean luottoluokituksen. Kuulostaako jotenkin tutulta?

Näitä tuotteita ei ole vielä suunnattu aivan piensijoittajille, mutta ne ovat varsin suosittuja menestyvien yrittäjien ja yritysten sijoitusmuotona, koska niiden tarjoama 10 prosentin tuotto ylittää mukavasti aika yleisen 6 prosentin talletuskoron ja inflaation.

Salkunhoitaja totesi tilanteeseen, että "muista, että me olemme pohjimmiltaan kommunistinen valtio, joten pieni tulontasaus rikkailta ja menestyneiltä on ihan ok." Tämän sanottuaan hän räjähti nauruun! Hän itse on työskennellyt USA:ssa ja hänellä on MBA top5 yliopistosta...

Eli nyt tiedätte, että siinä vaiheessa, kun meille suomalaisille ryhdytään tarjoamaan kiinalaisia lainakoreja, on kuplan puhkeaminen lähellä, koska ne eivät enää käy kaupaksi lähempänä!

Palaan matkalta hämmentyneenä. Aasialaisten nopea kyky omaksua teknisiä innovaatioita on ollut pitkään tiedossa. Nyt he ovat alkaneet omaksua myös finanssialan innovaatioita, jotka jo alun perin olisi pitänyt jättää keksimättä.

Aarni Pursiainen on Henki-Fennian sijoitusjohtaja ja Fennian arvopaperijohtaja

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Aarni Pursiainen

Aarni Pursiainen on Fennia Varainhoidon arvopapereista vastaava johtaja.