veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Euron valuviat ja niiden korjaus

Tom Liljeström

Princetonin yliopiston professori Harold James ottaa mielenkiintoisella tavalla kantaa euron tulevaisuuteen tuoreessa haastattelussa. Hän aloittaa toteamalla, että eri maiden ylittävä valuutta ei sinänsä ole harvinaisuus ja käyttää historiallisina esimerkkeinä Englanti/Irlantia ja Benelux-maita.

Jamesin mukaan on todennäköistä, että vastaavia valuuttaliittoja tulee lisää. Euron synnyttämisen perimmäisenä syynä hän pitää vakauden luomista Euroopan talouteen, ei niinkään vaihtoehdon muodostamista Yhdysvaltain taalalle maailmanvaluuttana.

Yhteiset verotuslinjaukset ja pankkivalvonta puuttuvat

Jamesin mielestä yllämainittujen lähtökohtien perusteella on hyvin ymmärrettävää, että euro luotiin tietoisina kahdesta valuviasta. Ensimmäinen näistä on euromaiden yhteisten verotuslinjausten puute. Euromaiden talouksien välillä on kuitenkin suuria eroja: tuorein esimerkki on keskustelu finanssiverosta. Saksa ja Ranska kannattavat sitä, Iso-Britannia vastustaa.

Ison-Britannian vastahankoisuuden syy on ilmeinen: maan kansantuotteesta korkeimmillaan noin kolmasosa tulee finanssisektorilta. Iso-Britannia haluaa tulevaisuudessakin pitää kiinni siitä, että maa on houkutteleva paikka harjoittaa finanssitoimintaa. Kun Ruotsi aikoinaan kokeili 0,5 prosentin finanssiveroa, suuri osa osakekaupasta pakeni nopeasti Lontooseen ja vain viidesosa siitä jäi Tukholmaan. Vero purettiin nopeasti, ja kauppa palautui Tukholmaan.

Euron toinen valuvika on yhteisen pankkivalvonnan puute. Pankkien riskejä arvioidaan eri tavalla eri maissa, ja myös pankkien riskinottohaluisuus vaihtelee eri kulttuureissa. Euroopan keskuspankilla on kuitenkin yhteinen tavoite ylläpitää vakaus koko euroalueen pankkijärjestelmässä. Pelisäännöt mitoitetaan niin, että heikoimmatkin pysyvät kuivilla, ja hyvin hoidetut pankit joutuvat noudattamaan turhan tiukkoja sääntöjä.

Valuvikojen vaikutukset salkunhoitoon?   Ensimmäinen vaikutus on suuntautuminen keskitetympään päätöksentekoon verotuksen porsaanreikien tukkimiseksi. Kaikilla euromailla valtion alijäämät ovat sitä kokoluokkaa, että poliitikot keinolla tai toisella yrittävät saada varoja varsinkin finanssisektorilta omien reikiensä paikkaamiseen. Finanssisektorin ansaintaa tullaan siis rokottamaan.

Ehkä tärkeämpi seurattava on kuitenkin työllistämisvaikutusten huomiointi. Vaikka pankkisäännöstelyä kiristetään, olisi varsinkin pienempien yritysten ja yrittäjien rahoitusta helpotettava. Vain yritysten alhainen kynnys ihmisten työllistämiseen luo kestävän pohjan euroalueen kääntymiselle kasvuun ja sijoitukselliseen pärjäämiseen suhteessa muihin maanosiin.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Tom Liljeström

Tom Liljeström on LähiTapiola Varainhoidon toimitusjohtaja. Seuraa @TomLiljestrom Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.