veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Merkkausliinat olivat säätyläistyttöjen taidonnäytteitä – liinoja ommeltu jo 1500-luvulla

Merkkausliinat olivat säätyläistyttöjen taidonnäytteitä – liinoja ommeltu jo 1500-luvulla
6.10.2021

Merkkausliinat ovat aina kiehtoneet minua. Tätini luona Ruotsissa oli seinällä vanha esiäitini 1800-luvun alussa valmistama liina. Sitä katsellessani pohdin, miten hän nuorena tyttönä on kirjonut liinaa tuntikausia.

Kädet hikosivat, virhepisto puretaan hiljaa mutisten ja arvatenkin yksi tai useampi neulantuikkaisu on osuessaan saanut sormenpään helläksi. Kerta toisensa jälkeen hieno, vahattu silkkilanka karkaa neulansilmästä. Pimenevässä illassa viimeistellyt pistot eivät läpäise aamulla kotiopettajattaren tarkkaa katsetta.

Merkkausliinoja valmistivat nuoret tytöt. Ne olivat eräänlaisia epävirallisia opinnäytetöitä, joiden valmistamista voidaan tarkastella jopa eräänlaisena siirtymäriittinä pikkutytöstä nuoreksi naiseksi. Niitä ommeltiin kotona ompelupöydän ääressä ja pensionaateissa.

Albert Edelfelt: Kaksi ompelevaa tyttöä ikkunan vieressä, mahdollisesti 1888. Tussi ja guassi paperille, 22,5 cm x 29,0 cm. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Nuorten tyttöjen koulutus keskittyi vielä 1800-luvun alussa lähinnä seuraelämän taitoihin: musisointiin, tanssiin, ranskan kielen ja etiketin hallintaan. Myös käsitöiden tekeminen kuului säätyläisnaisen taitoihin. Tarinoiden mukaan liinavaatekaappi paljasti taloudenpidon tason. Käsityöt olivat siis eräänlainen meriitti.

Merkkausliinojen kuvioissa symboleja

Merkkausliinoja on ommeltu Englannissa ja Saksassa jo 1500-luvuilla. Suomessa ne yleistyivät 1700-luvun aikana.

Merkkausliinoja tutkineen Marja-Liisa Lehdon mukaan liinoissa näkyy aika: kustavilaisen ajan liinat ovat väreiltään vaaleita ja kuviot kepeämpiä. Biedermeier-ajan liinoissa kuva-aiheet ovat runsaampia ja värikylläisiä.

Tosin liinaa on pelkän tyylin perusteella vaikea ajoittaa, sillä merkkausliinat noudattivat tiettyjä konventioita. Mallikirjoista haettiin erilaisia kuvioita, mutta myös äidin aikanaan tekemä liina teemoineen saattoi kertautua tyttärien liinoissa, toki pienin variaatioin. 

Merkkausliinojen erilaiset kuviot sisälsivät symboliikkaa, jota nykykatsoja ei välttämättä osaa tulkita. Niihin tallentuivat mm. hedelmällisyyden vertauskuvana kukkamalja, elämänpuut, kruunuja, lintuja, sekä erilaisia uskonnollisia symboleita. Kukka symbolisoi nuoruuden kukkeutta ja hetkellisyyttä, tiimalasi puolestaan symbolisoi ajan kulumista ja kaiken katoavaisuutta.

Pellavainen merkkausliina, johon kuviot on kirjottu silkkilangoin. Merkkausliinaa on kirjottu petit point -tekniikalla sekä liekkipisto- ja ristipistotekniikalla. ANNO 1772 viitannee valmistumisvuoteen. Liinassa olevat kirjainyhdistelmät AHM CL ja SM viittaavat tekijään ja tämän sukuun. Kuva: Kansallismuseon kokoelmat, Finna

Tämä merkkausliina on valmistettu villasta ja kirjottu silkkilangalla. Valmistumisajankohtaan viittaa ANNO 1729. Merkkausliinaa kirjottiin ristipistoin tai petit point -pistoin. Lankana oli puuvilla- tai silkkilankaa, joskus merkkausliinaan kirjoittiin langan sijaan omien tai rakkaiden hiuksia. Liinassa on nimikirjaimet CMG, CG ja kukkaseppeleessä LG ja MSH. Kuva: Kansallismuseon kokoelma, Finna

Merkkausliinat ja monet käsityöt olivat säätyläistyttöjen taidonnäytteitä, joihin on tallentunut oman suvun tarinaa. Aatelissuvuissa liinoihin kirjottiin sukuvaakunan tunnuseläimiä, kuten peuroja tai kotkia. Liinoihin saatettiin kuvata myös oma kotikartano. Liinoihin ommeltiin omat ja vanhempien nimikirjaimet ja monogrammit.

Joissain liinoissa edesmenneiden rakkaiden kirjaimet kirjailtiin mustalla langalla. Liinoihin ja petivaatteisiin kirjotut nimikirjaimet saattoivat olla myös symbolinen merkki kahden suvun yhdistymisestä. Niitä tehdessään tulevat morsiamet siirsivät liinoihin toiveitaan ja unelmiaan.

Liinoissa on monesti myös päiväyksiä, ne saattavat liittyä erilaisiin merkkipäiviin, hääpäivään tai syntymäpäiviin.

Stockholms Auktionsverketissä oli huudettavana kiintoisa vuonna 1880 valmistettu käsityö, jonka taakse on tallentunut tekijän Anna-Lisan tarina. Hän oli juuri avioitunut ja ommellut käsityön isälleen. Avioliittoa ehti kestää kuitenkin vain puoli vuotta, kun tytär jo kuoli. Ilmeisesti tytär ehti menehtyä ennen kuin isä sai koristeommellun työn itselleen. Käsityö kehystettiin muistoksi, ja Anna-Lisan tarina kirjoitettiin taulun toiselle puolelle. Liikuttavasta tarinasta huolimatta esineen hinnaksi jäi vain noin 150 euroa. Kuva: Stockholms Auktionverket

Anne-Marie Holmin tekemä hyväkuntoinen merkkausliina valmistui 16.11. 1786. Hinta nousi huutokaupassa 8 000 kruunuun eli 785 euroon. Kuva: Stockholms Auktionsverket

Merkkausliinoja valmistettiin vielä 1900-luvun puolella. Tuolloin niissä kuvattiin aakkosia ja numeroita. Tarkoituksena oli liinavaatteissa käytettävän nimikoinnin harjoittelu. Tämäkin tapa hiipui pikkuhiljaa.

Merkkausliina kehyksiin? Sijoita varjoisalle seinälle

Merkkausliinoista tehtiin monesti tauluja. Mikäli olet aikeissa kehystää merkkausliinan, kannattaa tarkistaa, että lasi ei päästä auringonsäteitä himmentämään tekstiiliä. Jos sinulla on vanha kehystetty työ, aseta se varjoisalle seinälle. 

Ompelutyössä tarvittiin hyvä neulan lisäksi ainakin neulatyyny tai neulakirja, joka varjeli neuloja ruostumiselta. Lankaa vahattiin ennen ompelemista, jotta se juoksisi paremmin. Onneksi merkkausliinoja kirjottiin tylppäpäisellä neulalla. Hopeinen, Ruotsissa valmistettu sormustin on vuodelta 1869. Kuva: Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, Finna.

Katja Weiland-Särmälä

Kirjoittaja on taidehistorioitsija ja esinetutkija.  

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti