veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Häät tulossa – miksi tehdä avioehtosopimus?

Häät tulossa – miksi tehdä avioehtosopimus?
19.6.2018

Avioehtosopimus on vakuutus pahan päivän varalle. Sopimus kannattaa hoitaa kuntoon jo ennen vihkimistä.

Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa ainakin harkita, jos toisella tai kummallakin kihlatulla on jo omaisuutta. Avioehto voi olla tarpeen etenkin, jos avioon pyrkivät toimivat yrittäjinä ja toiselle tai molemmille on muutoin karttunut merkittävää varallisuutta.

”Avioehto olisi hyvä tehdä ennen kuin avioliitto on solmittu, joskin sen voi tehdä myös avioliiton aikana”, neuvoo perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja Jyrki Puurunen.

Parisataa euroa budjetista

Kesähäiden suunnittelu juhlataloineen, tarjoiluineen ja ohjelmineen on täydessä käynnissä. Avioliittoon aikovien kannattaisi nipistää hieman aikaa ja parisataa euroa rahaa avioehdon toteuttamiseen ennen häitä. Avioehto voi tuntua etäiseltä, kun vasta ollaan aloittamassa liittoa, mutta jatkoa ajatellen pieni vaivannäkö saattaa kannattaa.

Avio-oikeuden täysin poissulkevan avioehtosopimuksen voi tiivistää yksinkertaisimmillaan yhteen lauseeseen: Kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta mihinkään toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä omaisuuden tuottoon.

Mikä on avio-oikeus?

Kun puolisot solmivat avioliiton tai ovat rekisteröineet parisuhteen, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioliiton purkautuessa avioeron tai kuoleman vuoksi, avio-oikeus merkitsee oikeutta saada omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun netto-omaisuuden arvosta. Puolisoista varakkaampi joutuu sitten osituksessa suorittamaan tasinkoa, jotta avio-oikeus saadaan toteutettua.

Kaikki mikä on minun, on myös sinun -sananparsi ei kuitenkaan näin yksinkertaisesti päde avioliitossa, vaan enemmän omistava voi valita, millä omaisuudella tasinko suoritetaan, Jyrki Puurunen huomauttaa.

”Avioehtoa olisi syytä erityisesti harkita, jos puolisoilla on yritystoimintaa, koska yritysvarallisuuden arvoa on usein haasteellista määritellä. Myös esimerkiksi suvussa kulkenut kotitila tai kesäpaikka voidaan sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle.”

Maistraatti rekisteröi

Suomessa avioliitto päättyy käytännössä joko avioeroon tai kuolemaan. Tilastokeskuksen mukaan yli puolet solmituista avioliitoista päätyy eroon. Noin kolmannes avioliiton solmineista tekee avioehtosopimuksen, jonka suosio on vuosi vuodelta ollut nousussa.

Avioehto tehdään kirjallisesti. Sen voi periaatteessa tehdä kuka hyvänsä vaikkapa netistä asiakirjamallin kopioimalla, mutta asiantuntijat ehdottavat juristin käyttöä, jotta kumpikin osapuoli tietää, mitä ehto tarkoittaa ihan käytännössä ja rahallisesti.

Avioehto päivätään ja allekirjoitetaan. Kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Avioehto tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity maistraatissa.

Avioliittoon aikovat kihlakumppanit voivat sopia avioehdosta ja avioehdon voi myös solmia milloin tahansa avioliiton aikana. Jos eroaikeita on, avioehto pitää rekisteröidä ennen kuin avioerohakemus on laitettu vireille.

Ehdollinen avioehto

Avioehdon voi tehdä myös osittaisena tai ehdollisena.

”On mahdollista tehdä ositusperusteeseen sidottu avioehto siten, että puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, jos avioliitto purkautuu avioeron johdosta. Tällöin se on voimassa, jos pariskunta eroaa, mutta ei päde kuolemantapauksessa.”

”Avioehto voidaan myös tehdä siten, että avio-oikeus suljetaan pois vain tietystä omaisuudesta tai yksipuolisena siten, että vain toisella puolisoista on avio-oikeus. Tämänkin vuoksi avioehto kannattaa käydä läpi asiantuntijan kanssa, jotta puolisot voivat harkita vaihtoehtoja ja ymmärtävät mistä sopivat”, Jyrki Puurunen sanoo.

Kun kaksi nuorta solmii avioliiton tai lähtee rekisteröityyn parisuhteeseen, omaisuutta on useimmiten vasta vähän. Nykyään kuitenkin moni tekee työtä omistamassaan mikroyrityksessä, jonka arvo ja arvonnousu on omistajan työpanoksen varassa. Avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan yrityksen arvoa on hankala mitata.

”Jos toinen tai molemmat työskentelevät missä tahansa yritysmuodossa, harkitsisin tarkkaan avioehdon tekemistä ja nimenomaan ennen avioliiton solmimista, koska avioliiton oikeusvaikutukset tulevat voimaan välittömästi avioliittoon vihkimällä”, Jyrki Puurunen sanoo.

Lapseton, huomioi perintövero

Erityisesti lapsettoman pariskunnan kannattaa miettiä avioehdon merkityksellisyyttä myös mahdollisen perintöoikeuden kannalta.

Esimerkki 1: Ei avio-oikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta = osa omaisuudesta verotta

Ilman testamenttiakin leski perii lapsettomana kuolleen aviopuolisonsa. Verottaja laskee, mikä osa omaisuudesta on avio-oikeuden perusteella saatua. Tästä omaisuudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa.

Perintövero sen sijaan menee siitä osasta, jonka leski sitten saa perintönä. Lesken ns. puolisovähennys on tällä hetkellä perintöverotuksessa 90 000 euroa eli perintöveroa alkaa mennä, jos perittävän omaisuuden arvo on 110 000 euroa tai enemmän.

Esimerkki 2: Avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehtosopimus on tehty= vero koko omaisuudesta

Leski ei saa avio-oikeuden nojalla omaisuutta, jolloin perintövero menee kaikesta siitä omaisuudesta, joka leskelle siirtyy. Tällöin leski, jonka avio-oikeus on poissuljettu, voi joissakin tilanteissa joutua maksamaan perintöveroa enemmän kuin tilanteessa, joissa avioehtosopimusta ei olisi ollut.

Koska avioehtosopimus voidaan tehdä monella eri tavalla ja sillä on merkittävä vaikutus puolisoiden omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä, kääntyminen asiantuntijan puoleen on hintansa väärti.

Leena Seretin

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Taloustaito Bonuksesssa 25.4.2018.

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.