veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Riskinsietokyky ja riskinottohalu määrittävät millainen sijoittaja olet

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatum Asset Managementin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

Kun sijoitusmarkkinoilla hermoillaan, sijoittajia muistutetaan yleensä pitkäjänteisyyden ja ajallisen hajauttamisen hyveestä sekä sijoitussuunnitelmassa tärkeydestä. Olen itsekin sivunnut aihetta blogimerkinnöissä syyskuussa 2021 sekä tämän vuoden tammikuussa ja helmikuussa.

Nämä neuvot ovat nytkin ajankohtaisia. Toisinaan minulta kuitenkin aiheellisesti kysytään, mitä tehdä jos ei aio sijoittaa pitkäaikaisesti, vaan aikoo käyttää varoja jo lähitulevaisuudessa. Tällöinhän ei välttämättä ole mahdollisuutta jäädä odottamaan markkinoiden toipumista mahdollisesta kurssilaskusta.

Pyrin aina hahmottamaan eri asiakkaille sopivaa riskitasoa kahden tekijän: riskinsietokyvyn ja riskinottohalun kautta.

Riskinsietokykyyn vaikuttavat lähtökohtaisesti seuraavat kaksi tekijää:

  • Sijoitushorisontti eli se, kuinka pitkään varat voivat olla sijoitettuna. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä enemmän riskiä voi ottaa.
  • Sijoitettavan varallisuuden osuus henkilön kokonaisvarallisuudesta ja/tai odotettavissa olevista tuloista elämän aikana. Mitä pienempää osuutta kokonaisvarallisuudestaan sijoittaa, sitä vähemmän mahdolliset tappiot vaikuttavat henkilön elintasoon tai taloudelliseen tilanteeseen ja sitä enemmän riskiä siis voi ottaa.

Esimerkiksi juuri valmistuneella ja työelämään siirtynyt nuorella, joka aikoo säästää palkastaan 50 euroa kuukausittain eläkeikään asti eikä tarvitse rahoja sitä ennen, riskinsietokyky on todennäköisesti korkea.

Suunniteltu sijoitusaika on erittäin pitkä ja säästettävä summa niin pieni suhteessa odotettavissa oleviin palkkatuloihin vuosien varrella, että riskiä voi ottaa reilusti. Erilaiset sijoitusoppaat tyypillisesti kirjoitetaan tämäntyyppisten säästäjien näkökulmasta.

Vastaavasti vastikään eläköitynyt entinen yrittäjä, joka on juuri saanut esimerkiksi kaksi miljoonaa elämäntyönsä eli yrityksensä myynnistä, ja aikoo viettää mukavia eläkepäiviä pääomansa tuoton turvin, on tyystin toisenlaisessa tilanteessa.

Sijoitettava summa on merkittävä osa henkilön kokonaisvarallisuutta, eikä aikomuksena ole enää säästää lisää vaan päinvastoin käyttää tuottoja elinkustannusten kattamiin. Mikäli henkilö menettäisi merkittävän osan varallisuudesta, se vaikuttaisi eläkepäivien elintasoon, minkä lisäksi elämäntyönsä menettäminen arvatenkin vähintään harmittaisi. Tällöin onkin yleensä fiksuinta keskittyä puolustuspeliin ja jättää pikavoittojen metsästäminen muille.

On myös tilanteita, jolloin riskinsietokyky on niin heikko, ettei sijoittaminen ole ollenkaan järkevää. Jos käynnissä on esimerkiksi vuoden mittainen talonrakennusprojekti, ei siihen varattuja rahoja lähtökohtaisesti kannata sijoittaa mihinkään erittäin vähäriskisiä rahamarkkinasijoituksia kummempaan.

Riskinottohalu puolestaan on yksilöllinen ominaisuus ja riippuu ihmisen luonteesta ja temperamentista. Toiset ovat riskinottajia ja toiset turvallisuushakuisia. Toiset ovat nopeita liikkeissään, toiset harkitsevaisia ja kärsivällisiä. Joku menettää yöunensa sijoitusten ollessa tappiolla, toinen taas nukkuu kuin tukki läpi finanssikriisinkin. Ulkopuoliselle henkilön riskinottohalun arvioiminen onkin haastavampaa kuin riskinsietokyvyn arvioiminen.

Toisinaan riskinsietokyky ja -halu eivät kohtaa. Ihmisellä voi periaatteessa olla korkea riskinsietokyky, mutta ei juurikaan halua ottaa riskiä tai päinvastoin.

Jos riskinsietokyky on korkea, mutta vähäistä riskinottohalua ei ole tunnistanut, saattaa päätyä sijoittamaan korkealla riskillä. Sijoittaminen voi tällöin päätyä jo ensimmäiseen kurssilaskuun, kun vähäinen riskinottohalu käy ilmi ja sijoitukset menevät saman tien myyntiin.

Omaa sijoitussuunnitelmaa laatiessa tulisikin aina miettiä, kumpi näistä rajoittaa riskinottoa enemmän ja suunnitella sen mukaan, kumpi on alhaisempi. Tarvittaessa kannattaa oman tilanteensa kartoittamisessa ja sijoitussuunnitelman laadinnassa tukeutua ammattilaisten apuun.

Alun kysymykseen siitä, mitä tehdä jos ei aio sijoittaa pitkäaikaisesti, on viime vuosina ollut vaikeaa vastata. Säästäjien ja sijoittajien, joilla joko riskinsietokyky tai riskinottohalu on vähäinen, tulisi lähtökohtaisesti painottaa sijoituksissaan korkosijoituksia. Nollakorkojen maailmassa tuottoisia, vähäriskisiä sijoituskohteita ei kuitenkaan oikein ole ollut tarjolla.

Tänä vuonna vastaaminen on helpottunut, sillä korkojen nousun myötä korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat nousseet merkittävästi ja nyt vähäriskisten korkosijoitustenkin tuotto-odotukset ovat selvästi yli nollan.

Jos oma sijoitussuunnitelma on tehty joitakin vuosia sitten, nyt on siis hyvä aika miettiä asiaa uudelleen.

Topias Kukkasniemi

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit