veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Nyt jos koskaan, pidä kiinni sijoitussuunnitelmastasi

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatum Asset Managementin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

Hintaheilunnan voimistuttua alkuvuodesta eri markkinakommentaattorit ovat ohjeistaneet sijoittajia pitämään kiinni sijoitussuunnitelmastaan. Neuvo on hyvä.

Paljon vähemmän puhutaan kuitenkin siitä, millainen hyvä sijoitussuunnitelma on. Esimerkit auttavat ymmärtämään, millaisia asioita sijoitussuunnitelmassa tulisi huomioida.

Siispä avaan tässä kirjoituksessa omaa sijoitussuunnitelmaani ja taustoitan syitä, miksi sijoitan siten kuin sijoitan.

Miksi sijoitan?

Minulla on halu vaurastua ja toisaalta tarve varautua elämän ikäviin yllätyksiin. Säästäminen ja sijoittaminen palvelevat molempia tavoitteita. Perisuomalaiseen tyyliin voisi sanoa, että säästän pahan päivän varalla. Samalla kuitenkin toivon, ettei pahaa päivää tulisi ja pääsisin säästöjeni turvin viettämään lokoisia eläkepäiviä.

Tarve varautua kumpuaa elämäntilanteestani: vaimollani ja minulla on alaikäisiä lapsia, jotka ovat vielä pitkään riippuvaisia vanhemmistaan.

Elämää ei aina voi suunnitella, mutta henkilökohtaista talouttaan voi. Niinpä olemme lähteneet suunnittelussa siitä, että asuntolainasta tulisi selvitä kaikissa tilanteissa ilman, että koti täytyy laittaa myyntiin. Ajatuksena on, ettei yksi epätoivottu elämänmuutos, kuten toisen vanhemman menehtyminen, laukaisisi lapsille myös muita epätoivottuja muutoksia, kuten muuttoa toiseen asuntoon ja sitä kautta päiväkodin, koulun tai kaveripiirin vaihtumista.

Pelkät säästöt eivät tämän tavoitteen toteutumiseen vielä riitä, minkä takia meillä on lisäksi henkivakuutukset sekä turvat vakavan sairauden ja työkyvyttömyyden varalle. Ei vara venettä kaada, sanoi vanha kansa. Ja kun kipparoi lasten laivaa, haluaa pelata varman päälle. 

Mihin sijoitan?

Alle nelikymppisenä pidän itseäni vielä nuorehkona. Työuraa on jäljellä vielä hyvän matkaa ja säästän koko ajan lisää. Mikäli elämä ei tuo ikäviä yllätyksiä, en tarvitse säästöjäni vielä yli 20 vuoteen.

Sijoitusslangilla ilmaistuna sijoitushorisonttini on siis pitkä. Tästä syystä salkustani löytyy korkeamman tuotto-odotuksen sijoituskohteita eli osakkeita ja vaihtoehtoisia sijoituksia, kuten pääomasijoituksia, kiinteistökohteita ja listaamattomia korkosijoituksia.

Korkeampi tuotto-odotus tarkoittaa samalla myös suurempaa riskiä, mikä lyhyellä aikavälillä näkyy voimakkaampana hintaheiluntana.

Pitkäjänteisenä sijoittajana olen kuitenkin valmis hyväksymään korkeamman riskin ja sen mukanaan tuoman voimakkaankin hintaheilunnan, sillä pitkällä aikavälillä riskinotosta palkitaan paremmalla tuotolla. Koska sijoituksia ei nyt tarvitse myydä, lyhyen aikavälin hintaheilunta on lähtökohtaisesti ostomahdollisuus.

Eläkepäivien lähestyessä todennäköisesti alennan salkkuni riskitasoa lisäämällä korkosijoituksia ja vähentämällä korkeamman riskin kohteita. Paljon vettä ehtii kuitenkin virrata Vantaanjoessa ennen kuin se tapahtuu. Toistaiseksi haetaan parasta mahdollista tuottoa. 

Miten valitsen sijoituskohteeni? 

Olen sijoittajana hajauttaja. Pääosa sijoituksistani on tehty rahastoihin tai niitä vastaaviin sijoituskoreihin. Instituutiotason vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin en edes pääsisi muuta kautta käsiksi. Osakesalkkuun rahastot ja sijoituskorit puolestaan tuovat kansainvälistä hajautusta.

Salkunhoitajana vaatimustasoni sijoituskohteiden analysoinnissa ja tuntemisessa on uskoakseni korkeampi kuin valtaosalla osalla sijoittajista. Haluan ymmärtää mihin sijoitan.

Koen, etten käytettävissä olevalla ajalla kykene haluamallani tasolla itse analysoimaan riittävää määrää kansainvälisiä yhtiöitä, mitä osakepoiminta globaaleilla markkinoilla edellyttäisi. Tästä syystä olen päätynyt hajauttamaan ja ulkoistanut osakepoiminnan sen paremmin osaaville. Keskityn itse löytämään hyviä aktiivisia strategioita ja hyviä salkunhoitajia.

Tämän kaiken toteuttamiseen sopivan sijoituskohteen löytäminen on ollut minulla kenties helpompaa kuin useimmille sijoittajille. Sellainen kun on jokaisena työpäivänä oman napin alla.

Sijoitan kuitenkin myös jonkin verran suoraan yksittäisiin osakkeisiin. Syy tähän on osin ammatillinen. Työni puolesta keskityn kansainväliseen talouteen, eri omaisuuslajien analyysiin ja sopivien strategioiden valitsemiseen sekä vastuullisuuden arvioimiseen. Jotta en jäisi jumittamaan makrotalouden mukavuusalueelleni, haluan haastaa itseäni tekemällä myös yhtiötason analyysia.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään itsensä kehittämisestä. Olen siinä mielessä erinomaisessa asemassa, että toimistolla viereisessä pöytärivissä istuu Euroopan kovimpia osakepoimijoita. Taustatyö on siis takuulla hyvin tehty.

Suorat osakesijoitukseni kohdistuvatkin etupäässä pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin pienempiin yhtiöihin. Pienillä yhtiöillä analyytikkoseuranta on suuria yhtiöitä vähäisempää, mikä tarjoaa aktiiviselle salkunhoidolla paremmat mahdollisuudet luoda lisäarvoa. Lisäksi pienempien yhtiöiden on akateemisesti todettu tuottavan pitkällä aikavälillä suuria yhtiöitä paremmin. Niiden painottaminen on siis perusteltua.

Miten hajautan ajallisesti?

Maantieteellisen ja toimialakohtaisen hajauttamisen ohella myös ajallinen hajauttaminen on tärkeää. Säästän ja sijoitan kuukausittain palkkatuloistani, joten ajallinen hajautus hoituu kuin itsestään.

En pyri ajoittamaan markkinoita, mutta otan markkinatilanteen huomioon sijoituksia tehdessäni. Tällä tarkoitan sitä, että en pyri arvaamaan markkinoiden suuntaa lyhyellä aikavälillä. Markkinoiden suunnasta tiedän ainoastaan sen, että pitkällä aikavälillä se on ollut nousujohteinen ja talouden kasvaessa on jatkossakin. Sen sijaan pyrin arvioimaan, millainen eri sijoituskohteiden tuotto-odotus tulevina vuosina on.

Miksikö näin? Markkinaliikkeiden ajoittaminen on erittäin haastavaa. On jonkin verran helpompaa päätellä, onko arvostustaso kallis ja edullinen. Kallis arvostustaso tarkoittaa alhaisempaa tuotto-odotusta ja edullinen arvostus puolestaan korkeampaa tuotto-odotusta.

Sijoittaja haluaa tietysti ostaa enemmän silloin, kun tuotto-odotus on korkeampi. Jos sijoituskohteet vaikuttavat kalliinpuoleisilta, sijoitan vähemmän ja jätän osan kuukausittaisesta erästä käteiseen. Jos markkinoilla aukeaa houkuttelevia tilaisuuksia, käytän käteiskassaa ja ostan enemmän.

Haastavaksi homman tekee se, että arvostustaso voi vaikuttaa kalliilta ja pysyä sellaisena vuosiakin. Tällöin uhkana on kurssinoususta paitsi jääminen. Esimerkiksi vuonna 2016 moni piti sijoitusmarkkinoita kalliinpuoleisina. Silti kurssinousu jatkui.

Jos on istunut käteinen taskussa ostopaikkaa kytäten markkinoiden noustessa, on psykologisesti haastavaa kääntää kelkkansa ja lähteä mukaan nousuun. Tätä ihmismielen oikkua torjuakseni olen päätynyt siihen, että on järkevää sijoittaa lisää silloinkin, kun markkina vaikuttaa kalliilta.

Toisaalta houkuttelevimmat ostopaikat ilmaantunut aina markkinastressien aikoina. Niiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin käteiskassaa, jota täytyy kasata silloin, kun tuotto-odotus näyttää alhaisemmalta. Siispä sijoitan hieman vähemmän silloin, kun markkinat vaikuttaa kalliilta, ja jätän osan käteiseen. Käteiskassaa puolestaan käytän houkuttelevien ostopaikkojen ilmaantuessa.

***

Olen laatinut tässä kuvaamani sijoitussuunnitelman omaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseeni sopivaksi, eikä se sellaisenaan välttämättä sovi muille. Esimerkiksi jo eläkkeellä olevan henkilön sijoitussalkun tulisi lähtökohtaisesti olla vähäriskisempi.

Mikäli on epävarma siitä, millainen suunnitelma vastaa omia tarpeita ja tavoitteita, kannattaa sen laatimisessa hyödyntää asiantuntija-apua. Asiantuntija osaa kysyä oikeita kysymyksiä sekä kartoittaa ja huomioida omaan elämäntilanteeseen liittyvät asiat laajasti.

Suunnitelmasta kiinni pitäminen puolestaan onnistuu kokemukseni mukaan todennäköisemmin, jos ymmärtää miksi oma sijoitussuunnitelma on sellainen kuin se on. Kannattaa siis itsekin kysyä aktiivisesti kysymyksiä asiantuntijalta jo suunnitelmaa tehdessä.

Topias Kukkasniemi  

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit