veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomi putosi kelkasta jo ennen koronaa – kriisinsietokyky saatava politiikan työlistalle

Pentti Pikkarainen
Pentti Pikkarainen

Tarkan euron linja

Pentti Pikkarainen on työelämäprofessori Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa sekä talouspolitiikan ja rahamarkkinoiden vapaa tarkkailija.  

Suomen tarina pitkällä aikavälillä on hieno. Kuten oheinen kuvio kertoo, 1800-luvun lopussa olimme köyhä maa, jonka elintaso oli selvästi matalampi kuin esimerkiksi Ruotsin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen. Ajan myötä Suomi kuitenkin otti kiinni Ruotsin ja Ison-Britannian tulotason. Matka ei ole ollut missään maassa tasainen.

Vuonna 2008 alkanut globaali finanssikriisi katkaisi suotuisan kehityksen Suomen osalta. Suomen kasvu on ollut hyvin mitätöntä vuodesta 2008 lähtien. Olemme kutakuinkin samalla tulotasolla kuin ennen kriisin alkua.

Oheisessa taulukossa bkt:n kasvu on laskettu vuoden 2008 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen. Väestön kasvu on laskettu vuodesta 2008 vuoteen 2018. (En käsittele tässä Islantia.)

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kasvu on ollut vuoden 2008 jälkeen selvästi nopeampaa kuin Suomessa. Ruotsin bkt on jopa noin 20 prosenttia korkeammalla tasolla kuin ennen kriisiä.

Maiden väliset erot kasvussa ”selittyvät” jossakin määrin eroilla väestön kasvussa. Se ei kuitenkaan kokonaan selitä eroja maiden välillä. Ottaen huomioon väestön kasvu Norjassa jää ”plussaa” bkt per henkilö) kaksi prosenttia, Ruotsissa kymmenen prosenttia, Tanskassa kuusi prosenttia, mutta Suomessa ollaan pakkasella noin kaksi prosenttia.

Kasvuerojen lisäksi Suomen taloudellinen kriisinsietokyky on monella mittarilla tarkastellen huonompi kuin muilla Pohjoismailla. Oheisessa taulukossa sitä kuvaavat julkinen velka (%, 2018), vaihtotase (%, 2019) ja työttömyysaste (%).

 

BKT:n kasvu

Väestö 

Velka/BKT

Vaihtotase/BKT

Työttömyysaste

Norja

14

12

36

5,4

4,0

Ruotsi

20

10

38

3,4

6,0

Tanska

11

5,4

35

8,3

3,7

Suomi

2

3,8

61

-1

6,8

Kun Norjan, Ruotsin ja Tanskan julkinen velka on alle 40 prosenttia bkt:sta, Suomessa ollaan 60 prosentin tuntumassa. Norjalla on lisäksi valtava puskuri öljyrahastossaan. Suomessa on iso huoli julkisen talouden kestävyysvajeesta.

Kun Suomella on ollut krooninen vaihtotaseen alijäämä vuodesta 2011 lähtien, naapurimaillamme on tukeva vaihtotaseen ylijäämä. 

Norjassa ja Tanskassa työttömyysaste on hyvin matala. Suomi ja Ruotsi ovat samalla tasolla. Muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on kuitenkin Suomea korkeampi. 

Selityksiä maiden väliseen kehitykseen voidaan hakea monista tekijöistä. Suomi on ehkä kohdannut suurempia häiriöitä kuin naapurimme. Noin kymmenen vuotta sitten Suomi kohtasi kutakuinkin samanaikaisesti globaalin finanssikriisin lisäksi kolme suurta shokkia: Nokian kännykkätuotanto kuihtui kokonaan. Paperin kysyntä heikkeni. Venäjään kohdistuvat sanktiot ja Venäjän vastasanktiot olivat suurempi häiriö Suomelle kuin monille muille maille. 

Ilman häiriöitä eivät ole naapurimmekaan päässeet. Kuten oheinen kuvio kertoo, öljyn hinnan vaihtelut ovat olleet hyvin suuria ja aiheuttaneet ajoittain sopeutumispaineita Norjalle. Paperin kysynnän heikentyminen on koskenut myös Ruotsin metsäteollisuutta.

Häiriöihin sopeutuminen riippuu myös valuuttakurssijärjestelmästä. Ruotsissa ja Norjassa oma kelluva valuutta on hengittänyt maiden oman kehityksen mukaan. Vuosikymmenten kuluessa Tanska on sopeuttanut työmarkkinansa kiinteän kurssin vaatimuksiin. Euroalueen kehittäminen toimivaksi kokonaisuudeksi ja Suomen talouden sopeuttaminen euron ankariin vaatimuksiin on jäänyt vajaaksi.

Viimeinen noin kymmenen vuotta on ollut Suomen taloushistoriassa poikkeuksellisen huono ja olemme jääneet monilla mittareilla tarkastellen meille tärkeästä viiteryhmästä. Jos kehitys jatkuu tällaisena, Suomi tulee asettumaan talouskartalla pysyvästi jälkeen perinteisestä viiteryhmästämme. Selityksiä heikkoon kehitykseemme on varmasti muitakin kuin edellä mainitut.

Tulevat ajat näyttävät, kuinka Suomi selviytyy koronaviruksen aiheuttamasta häiriöstä. Talouden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokyky on nostettava vahvasti poliittiselle agendalle ja sitä on arvioitava myös nyt menossa olevan häiriön valossa.

Hallitus ja monet viranomaiset, kuten Suomen Pankki ja Valtion Eläkerahasto, ovat tehneet hyviä päätöksiä häiriön taloudellisten vaikutusten pienentämiseksi. Kysynnän tukemiseksi olisin lisännyt hallituksen pakettiin kotitalousvähennyksen tuntuvan korotuksen ja jonkinlaisen käyttötarkoituksen laajentamisen tälle ja ehkä myös ensi vuodelle. Paikallisella sopimisella voi olla iso merkitys näin isoissa häiriöissä. 

Pentti Pikkarainen

Kommentit (1)
 
  • pienyrittäjä 27.3.2020 11:38
     
    Pentti Pikkarainen iski naulan kantaan ja nyt jos koskaan päättäjille pitää infota asiatietoa. Oikeita asioita tekemällä ja keskittymällä oleelliseen saamme talouden nousuun. Myös kotimaisen omistuksen vahvistaminen tulee ottaa tavoitteeksi. Nythän strategista kansallista varallisuuttamme myydään ulkomaille pala palalta. Vaikuttaa hölmöläisten hommalta. Myös kotitaloudet ja koko yksityisen sektorin potentiaali mukaan täysillä. Verotuksella ei saa estää kotitalouksia eikä pienyrityksiä tekemästä voittoa osallistumisestaan Suomen vahvistamiseen.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit