Hallitus kokoontuu juuri näinä päivinä budjettiriiheen käsittelemään ensi vuoden talousarvioesitystä. Budjettia valmistellaan tilanteessa, jossa epävarmuutta tuovat sekä pandemia että kansainvälisen talouden epävarmuus.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan kotimaisessa talouspoliittisessa päätöksenteossa on sen vuoksi keskeistä toimia ennakoitavasti ja johdonmukaisesti sekä vahvistaa viennin edellytyksiä. Näistä en voisi olla enempää samaa mieltä – ihan normaalisoloissakin.
Budjettia laaditaan nyt hyvin vaikeassa tilanteessa. Samalla, kun on huolehdittava ihmisten terveydestä, on tehtävä kaikki voitava sen eteen, että yrityksillä on edellytykset selvitä eteenpäin.
Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta seuraavallakin budjettikaudella on tärkeää, että suomalaisilla on käytössään vaikuttavin lääkehoito ja terveydenhoito. Näitä ei saa vaarantaa edes hankalassa taloustilanteessa.
Nostan esille myös muutaman muun terveyden ja kansantalouden kannalta tärkeän seikan, joista budjettineuvotteluissa on huolehdittava:
Terveysalalla on tärkeä rooli Suomen uuden kasvun rakentajana
Suomi on viime aikoina niittänyt mainetta hyvänä maana terveys- ja lääkealan ulkomaisille investoinneille. Meillä on esimerkiksi kattavat biopankit, terveydenhuollon digitaaliset järjestelmät sekä niihin liittyvä nykyaikainen lainsäädäntö, jotka antavat terveystutkimukselle hyvät pelisäännöt ja kannusteet.
Terveyteen ja lääkekehitykseen liittyvä tutkimus tuo Suomeen konkreettista hyötyä, ei vain uusimman tieteellisen tiedon muodossa, vaan myös ulkomailta tulevina suorina investointeina.
Maassamme on myös lääkealan tuotantoa, joka voi parhaimmillaan tuoda Suomeen suoria investointeja ulkomailta, jos toimintaympäristö on lääketuotannolle tarpeeksi houkutteleva.
Terveysalan tärkeys Suomelle on tunnustettu myös valtiovallan taholta esimerkiksi terveysalan kasvustrategiassa, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta entistä houkuttelevampi paikka mm. ulkomaisille tutkimusinvestoinneille.
Terveys- ja lääkealalla voi olla merkittävä rooli Suomen nostamisessa uuteen nousuun pandemian jälkeisessä ajassa. Sen vuoksi hallituksen on jatkettava terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.
Kliinisen tutkimuksen rahoitus on saatava nousuun
Julkinen rahoitus kliiniselle eli sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehtävälle lääketieteelliselle tutkimukselle on romahtanut. Reilussa 20 vuodessa rahoitus on pudonnut alle neljännekseen.
Kliiniselle lääketutkimukselle on kuitenkin koko ajan suurempi tarve – tämän on näyttänyt viimeisimpänä koronapandemia, mutta myös väestön ikääntyminen ja tarve uusille lääkehoidoille.
Kun maassa tehdään laadukasta akateemista, julkisesti rahoitettua tutkimusta, se houkuttelee tänne myös yksityisiä – esimerkiksi lääkeyritysten tekemiä –tutkimusinvestointeja. Suomessa tehtävä kliininen tutkimus hyödyttää suoraan myös suomalaisia potilaita, ja sen vuoksi on tärkeää pitää se elinvoimaisena.
Maksuttoman ehkäisyn pilotti kannattaa toteuttaa viipymättä
Hallitusohjelmassa oleva, alle 25-vuotiaille tarjottavan maksuttoman ehkäisyn kokeilu on aloitettava mahdollisimman pian. Siihen kaavailtu määräraha on turvattava, samoin kokeilun konkreettinen aloitus. Kokeilusta saatavien tulosten saaminen on tärkeää jotta sen vakinaistamisesta koko maan tasolla voidaan päättää hallitusohjelmassa suunnitellussa aikataulussa.
Käyttäjilleen maksuton ehkäisy, jonka keinovalikoimaan sisältyvät myös pitkäaikaisen ehkäisyn keinot, on julkisen talouden kannalta kannattavaa. Esimerkiksi Vantaalla tehdyn tutkimuksen mukaan siellä maksuttomasti tarjottu pitkäaikainen ehkäisy vähensi raskaudenkeskeytyksiä 15–19-vuotiaiden keskuudessa 36 prosenttia. Tällä on paitsi suuri inhimillinen merkitys, myös suuri positiivinen vaikutus julkiseen talouteen.
Viennin edellytysten turvaaminen on välttämätöntä
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa viennin edellytyksiä on tarkoitus parantaa useilla toimilla. Tämä on tervetullutta, sillä on koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että vienti vetää yskimättä. Koronatilanne aiheuttaa vientiteollisuudelle ylimääräisiä haasteita, mutta pandemia päättyy aikanaan ja silloin pitää olla valmiina.
Edustan yritystä, jonka viennin arvo Suomesta on vuositasolla yli miljardi euroa ja vienti kohdistuu yli 130 maahan. Kyseessä on Suomen suurin lääkevientituote.
Olemme olleet onnekkaita, sillä koronatilanteessakin tuotantomme on toiminut katkeamatta ja vienti Suomesta on toiminut ongelmitta. Rahtilaivoista ja lentorahdista on löytynyt tilaa, vaikka tavaraliikennekin kärsi koronasta varsinkin keväällä.
Viennin pullonkauloja ja kannustimia on kuitenkin syytä tarkastella pitkällä tähtäimellä. Tässä tarvitaan vientiyritysten näkemyksiä ja yhteistyötä. Omasta puolestani lupaan, että olemme halukkaita jatkamaan dialogia ja tuomaan näkemyksemme päättäjien käyttöön.
Kati Nyman
Kommentoi