veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Ruotsi otti käyttöön muovipussiveron – kuinka kävi?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Vuoden 2020 kevään polttavimmat uutisotsikot eivät koskeneet veroasioita. Suomessa saattoi jäädä monelta varjoon, että työnantajan työeläkevakuutusmaksuihin tehtiin muutoksia, jotka alensivat maksuja vuodelle 2020, mutta nostavat niitä vuosina 2022–2025, eli ensi vuodesta alkaen.

Vielä vähemmän uutisoitiin Pohjanlahden toisella puolella 1.5.2020 voimaan astuneesta muovipussiverolaista. Muovikasseihin suunnatulla verolla reagoitiin EU-direktiiviin, joka velvoittaa jäsenvaltioita vähentämään muovisten kantokassien käyttöä.

Mitä verotetaan? 

Veroa maksetaan Ruotsissa muovisista kantokasseista, jotka eivät ole tarkoitettu pysyvään käyttöön. Veronalaisia ovat kassit – kantokahvoilla tai ilman – jotka on tarkoitettu kuluttajille tavaroiden pakkaamiseen tai kuljettamiseen. Muovipussiksi lasketaan muovipussi, joka sisältää muovia enemmän kuin vähäisessä määrin.

Esimerkkejä tällaisista kasseista ovat ruokakauppojen kassoilla myytävät muovikassit sekä muoviset pikkupussit, joita käytetään muun muassa vihannesten, hedelmien tai irtokarkkien pakkaamiseen. Veronalaisia eivät ole esimerkiksi muoviset roskapussit, jätesäkit ja koirankakkapussit; paperiset pussit; tai kestokassit. Muovin alkuperällä (fossiilinen, uusiomuovi, biomuovi) tai kompostoitavuudella ei ole merkitystä veron määräytymiseen.

Veron määrä muovista kantokassia kohden on 3 kruunua. Ohuemman, tilavuudeltaan enintään 7 litran vetoisen ”hedelmäpussin” vero on 0,30 kruunua. Kun valuuttakurssi on ollut alkuvuonna 2021 kuta kuinkin 1 SEK = 0,1 EUR, valmisteverojen määrät olisivat euroissa suunnilleen 0,3 euroa per kauppakassi ja 0,03 euroa per hedelmäpussi.

Verovelvollisia ovat muovipussien valmistajat ja maahantuovat yritykset. Mikäli ne vyöryttävät veron sellaisenaan lopputuotteidensa kuluttajahintaan, pussien verot nousevat Ruotsin olosuhteissa 25 arvonlisäverokannalla yhteensä 3,75 kruunulla/muovipussi ja noin 38 äyrillä/hedelmäpussi. 

Arvioiden mukaan Ruotsissa käytettiin vuonna 2018 reilu miljardi muovikassia ja myös suunnilleen yhtä monta pikkupussia. Arviointi veron vaikutuksesta kulutuskäyttäytymiseen nähtiin hankalana, eikä kuluttajien kysynnän hintajoustosta ollut käytetty/ollut käytettävissä tarkkaa tietoa. Vaikutusarvioissa päädyttiin olettamaan muovipussien kysynnän vähenevän 30 prosenttia.

Vuoden 2020 toukokuussa voimaan tulleen uuden veron tuotoksi arvioitiin noin 1,66 miljardia kruunua (kahdeksalta kuukaudelta). Vuoden 2021 verotuotoksi arvioitiin vastaavasti 2,49 miljardia kruunua. Varsin lähelle euromääräisiä summia päästään, kun luvuissa siirretään pilkkua desimaalin verran vasemmalle. 

Kuinkas sitten kävikään? 

Veron käyttöönotto osoittautui varsin vaikuttavaksi toimenpiteeksi, joskaan ei julkiselle taloudelle. Ruotsin tilastoviranomaisen mukaan muovipussivero tuotti vain 222 miljoonaa kruunua kalenterivuonna 2020, jolloin vero ehti olla voimassa noin kahdeksana kuukautena kahdestatoista. Ensimmäisten 12 kuukauden verontilitykset ylsivät noin 340 miljoonaan kruunuun, kuten tasaisen vauhdin taulukon ystävä saattaisi vuoden 2020 verotuoton perusteella arvioidakin.

Kun vuotuinen verotuotto euroiksi muutettuna on 30 miljoonan luokkaa vajaat kaksi kertaa Suomea väkiluvultaan suuremmassa Ruotsissa, voidaan erittäin suurella varmuudella todeta, että vastaava muovipussivero ei olisi valtiontaloudellisesti merkittävä vero Pohjanlahden tälläkään puolella. Vertailun vuoksi, esimerkiksi virvoitusjuomavero tuotti maassamme vuonna 2020 reilut 200 miljoonaa euroa. 

Reippaasti odotuksia pienempi verotuotto ei ole osoitus muovipussiveron epäonnistumisesta, mutta vaikutusarvion epäonnistumisesta kylläkin. Haittaveron (jollaiseksi muovipussivero eittämättä lukeutuu) leimallinen tarkoitus onkin, että veronalaisen tuotteen käytön vähentämiseen kannustetaan asettamalla sille lisäkustannus.

Jos muovipussien käyttö on Ruotsissa vähentynyt, kuten selvästi on asianlaita, haittavero on toiminut lähtökohtaisesti toivotun mukaisesti. Kauppakassien vähentyneestä myynnistä lienee väistämättä seurannut myös muita käyttäytymismuutoksia, kuten paperisten kantokassien sekä kestokassien käytön lisääntymistä. 

Toisaalta, jos vaikkapa veron ulkopuolelle jäävien roskapussien menekki on myös kasvanut voimakkaasti veron käyttöönoton seurauksena, tulisi veron onnistumista arvioida myös tästä näkökulmasta. Ja tietysti samalla tulee huomioida, että roskapussi sisältää vähemmän muovia ja on ohuempi kuin tavallinen kauppakassi. Mutta Ruotsin muovipussivero herättää muitakin kysymyksiä.

Kuten: miksi muovinen roskapussi on verovapaa, vaikka biojäteastiaan kelpaava hedelmäpussi ei ole ja kannustaako se riittävästi uusien kestävämpien muovi-innovaatioiden luomiseen? Jos roskaamisen ennaltaehkäisyn kannalta on perusteltua verottaa fossiilista-, uusio- ja biomuovia yhtäläisin perustein (biomuovitkin voivat luonnossa hajotessaan jättää jälkeensä mikromuovia), onko se yhdentekevää kiertotalouden edistämisen näkökulmasta? Ja mikä ympäristövaikutus on tarkemmin tarkasteltuna kesto- ja paperikasseilla, joita vero ei koske?

Kun sinänsä melko yksinkertaisen veroratkaisun vaikutuksia ja seurauksia alkaa tarkemmin pohtia, niiden monimutkaisuus alkaa pyörryttää. Kaikesta huolimatta voidaan minimissään todeta, että muovin kulutuksen väheneminen on tavoiteltavaa, kun se edistää ympäristön tilaa. On hyvin mahdollista, että Ruotsin muovipussiverosta on seurannut enemmän hyötyjä kuin haittoja. 

Toki on hyvä pitää mielessä myös, että kauppojen muovipussit edustavat murto-osaa maailman muoveista, joten muovinkäytöstä aiheutuvat ongelmat eivät ratkea muovipussiverolla – muovipussiveroa itsessään väheksymättä.

Uusille ympäristö- ja haittaperusteisille veroille vaikuttaa olevan kysyntää Suomessa, eikä ole syytä olla olematta avoin uusille ehdotuksille. Näin etenkin, kun vaikkapa juuri muovipussivero – joskin oletettavasti erittäin vähäisellä määrällään – keventäisi paineita toisaalla verotuksessa, kuten ansiotulojen kohdalla. Ruotsin kokemukset alleviivaavat huolellisen valmistelun tärkeyttä.

** 

Mikäli länsinaapurin muovipussivero kiinnostaa ja työhaastattelussa olet rehennellyt virkamiesruotsin taidoillasi, voit hankkia lisätietoa muovipussiverosta esimerkiksi Ruotsin hallituksen lakiesityksestä asian tiimoilta.

Janne Kalluinen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit