veronmaksajat.fi

Onko totta, että pieni palkka eläkkeen päälle voi vähentää veroja?

Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Vastaus otsikon kysymykseen: kyllä, kun palkan määrä on satasia vuodessa. Palkkaa voi saada eläkkeen päälle vuodessa pitkälle yli toista tuhattakin niin, ettei veroprosentti koko tulosta käytännössä nouse verrattuna tilanteeseen, että verovelvollinen saisi pelkästään eläkettä.

Regressiivistä, kun ei progressiivista

Progressiiviseen verotuksessa kasvavista tuloista maksetaan asteittain suurempi osuus veroja.

Suomessa ansiotulojen verotus on lähtökohtaisesti progressiivista. Palkat, työeläkkeet ja Kelan eläkkeet verotetaan Suomessa ansiotulona, mutta verovähennyksien vuoksi palkan ja eläkkeen saaminen samanaikaisesti mahdollistaa sekä palkan ja eläkkeen verovähennyksien saamisen yhtä aikaa.

Tämä saa aikaan sellaisenkin tilanteen, että pienen palkan ansaitseminen eläkkeen päälle itse asiassa jopa vähentää maksettavien verojen määrää verrattuna tilanteeseen, jossa saisi pelkästään eläkettä. Toisin sanoen tällöin bruttotulot kasvavat ja verojen euromäärä pienenee. Tällaisessa tilanteessa verotus on regressiivistä, joka on progressiivisen vastakohta.

Ansiotulojen verotusta ja verovähennyksiä lienee kehitetty sillä ajatuksella, että verovelvolliset olisivat lähtökohtaisesti joko palkansaajia tai eläkkeensaajia. Parempaakaan lähtökohtaa on hankala keksiä. Lähtökohta voi kuitenkin johtaa toisinaan omituisiin tilanteisiin erityisesti veroprogression kannalta silloin, kun verovelvollinen saa palkkaa eläkkeellä. Tämä voidaan jäljemmistä esimerkeistä todeta.

Mistä on kyse?

Palkan ja eläkkeen yhdistelmän verotus ja siihen liittyvät veroedut voivat olla entuudestaan tuttuja aiheita. Vuonna 2023 tilanne parani työssäkäyvien vanhuuseläkeläisten ja vähän muidenkin kohdalla entisestään, kun 60 vuotta täyttäneet voivat saada verotuksessaan työtulovähennyksen korotettuna.

Seuraavassa tarkastellaan 65–67-vuotiaan eläkkeensaajan verotusta tilanteissa, kun tämä saa eläkkeensä ohella palkkaa. Kyseinen ikäryhmä saa työtulovähennyksen korotuksen maksimin (maksimikorotus 600 euroa, työtulovähennyksen enimmäismäärä 2 630 euroa), eikä maksa palkastaan työttömyysvakuutusmaksua.

Ao. kuvioista voidaan todeta, että esimerkkien kahdella pienimmällä eläketulon tasolla maksettavien verojen määrä todella pienenee palkkatulojen saamisen seurauksena 750 euron palkkaan asti. Ellet usko, voit tarkistaa asianlaidan Verohallinnon laskurilla (syötä esim. nämä tiedot: mikä tahansa kunta; palkkatulo 750 euroa; eläketulo 16 800 euroa & samat tiedot ilman palkkaa)*.

Ilmiö johtuu siitä, että esimerkeissä 750 euron palkkatulo ei lisää eläkkeensaajan verotettavien tulojen määrää, koska 750 euron ja sitä pienemmälle palkkatulolle saa samansuuruisen tulonhankkimisvähennyksen.

Itse asiassa verotettavien tulojen määrä pienimmillä eläketulojen tasoilla peräti pienenee palkan ansaitsemisesta takia, koska samalla verovelvollisen perusvähennys kasvaa hitusen. Lisäksi palkkatulon ansaitsemisen seurauksena verotuksessa saa myös työtulovähennystä, joka on vähennys verosta (ei tulosta).

Sama ilmiö toistuu esimerkeissä osittain myös suurempaa eläkettä saavilla. He eivät kuitenkaan saa perusvähennystä. Suuremmilla eläkkeillä verojen euromäärä kasvaa kaikissa tapauksissa palkan noustessa, mutta veroihin menevä prosenttiosuus kokonaistulosta kuitenkin alenee pienillä palkkatuloilla heilläkin.

Kuvioista voi kukin tehdä omat päätelmänsä, mutta yksi silmiinpistävä huomio voisi olla se, että verojen osuus kokonaistuloista (eli veroprosentti) ei nouse järin paljon lähtötilanteesta noin tonnin kuukausipalkkaan (~12 000 e/v.) asti kun verrataan tilanteeseen, jossa verovelvollinen saisi ainoastaan eläkettä eikä palkkaa lainkaan. Pienintä eläkettä saavalla veroprosentti nousee tosin hieman rivakammin kuin muilla.

Mitä suuremmasta eläketulosta on kyse, sitä loivempi on veroprosentin kehitys palkkatulojen noustessa. Toki suuremmilla eläkkeillä veroprosentti on lähtökohtaisesti korkeampi kuin pienemmillä.

 

 

 

 

Laskentaoletukset: 65–67-vuotias eläkkeensaaja, vuoden 2023 veroperusteet (korotettu työtulovähennys huomioitu), keskimääräiset kunnallis- ja kirkollisverot, verot ja veronluonteiset maksut sisältävät ikäryhmälle relevantit sosiaalivakuutusmaksut (työeläkemaksu 7,15 % pienimmistäkin palkkatulojen määristä).

* Verohallinnon laskuri ei lue mukaan verojen määrään tai ennakonpidätysprosenttiin palkansaajan TyEL-maksuja. Tämän blogitekstin esimerkeissä TyEL-maksu luetaan mukaan verojen ja veronluonteisten maksujen määrään sekä veroprosenttiin. Esimerkeissä on käytetty keskimääräisiä kunnallis- ja kirkollisveroprosentteja, Verohallinnon laskurissa kunnan ja seurakunnan (ja niitä vastaavat veroprosentit) valitaan itse.

Janne Kalluinen 

Kommentit (1)
 
  • Realisti 10.5.2023 18.10
     
    Tässä pitäisi selvittää verotus, KUN NOSTAA VARHENNETTUA ELÄKETTÄ VIELÄ TÖISSÄ KÄYDESSÄ!!!! TÄMÄ ON SE KAIKISTA EPÄSELVIN TILANNE PALKAN JA ELÄKKEEN YHTEISVEROTUKSESSA!!! LAITTAKAA TÄLLAINEN LASKURI JA SELVITTÄKÄÄ TÄTÄ ASIAA, ÄLKÄÄKÄ JAUHAKO TUOTA YLLÄ OLEVAA TÄYSIN TURHAA ASIAA!!!
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit