Miksi marginaaliveroprosentti pomppii ylös-alas palkan kasvaessa?

Marginaaliveroprosentti tai rajaveroprosentti on tulojen verotuksessa käsite, joka toistuu suomalaisessa verokeskustelussa tämän tästä. Marginaaliveroprosentti osoittaa, kuinka suuri osa tulon lisäyksestä menee julkiselle sektorille. 

Jos marginaaliveroprosentti on esimerkiksi 48 prosenttia, lisätulosta 48 prosenttia menee veroihin ja veronluonteisiin maksuihin. Tulonsaajan käteen jää näin 52 prosenttia. Palkan marginaaliveroja on käsitelty tässä blogissa hiljattain aiemminkin. 

Eräs toistuvasti hämmennystä aiheuttava ominaisuus marginaaliveroprosenteissa on, että etenkin palkansaajan kohdalla marginaaliveroprosentti tuntuu pomppivan ylös ja alas jokseenkin sattumanvaraisen oloisesti, kuten ao. kuvio osoittaa. 

Progressiivisen ansiotuloverotuksen oloissa on toki luonnollista, että marginaaliveroprosentti suurenee, kun tulot kasvavat. Mutta minkä tähden esimerkiksi 30 000 euron vuosipalkalla marginaaliveroprosentti on noin 44 %, mutta 35 000 euron vuosipalkalla noin 39 %? 

Lyhyesti sanottuna syy marginaaliverojen tilapäiseen alenemiseen on pääasiassa verovähennyksissä – ja vielä tarkemmin niiden pienenemisen lakkaamisessa tai hidastumisessa. Lisäksi Yle-vero on osasyyllinen ilmiöön. Voidakseen ymmärtää marginaaliveroprosenttikäyrän pomppivaa liikettä, on ymmärrettävä verovähennysten toimintalogiikkaa. 

Seuraavassa seikkaperäinen selvitys siitä, miksi kuvion marginaaliverokäyrä näyttää miltä näyttää. 

Marginaaliveroja palasteltuna 

Yllä olevassa kuviossa marginaaliveroprosentteja tarkastellaan palkansaajan tapauksessa, kun muita veronalaisia ansiotuloja ei ole. Lisäksi palkansaajalle ei ole oletettu muita vähennyksiä kuin ne, jotka palkansaaja saa automaattisesti (perusvähennys, ansiotulovähennys ja työtulovähennys). Palkansaaja on 18–52-vuotias, jolloin palkansaaja maksaa 7,15 %:n TyEL-maksun ja 1,50 %:n työttömyysvakuutusmaksun. 

Kuviossa marginaaliveroprosentti muodostuu määritelmällisesti seuraavasti: kuinka suuri osa palkansaajan lisätulosta menee veroihin, kun palkkatulo kasvaa lähtötilanteesta yhden prosentin verran. Toisin sanoen lähtötilanteessa esimerkiksi 50 000 euron vuosipalkalla marginaaliveroprosentti koskee 500 euron vuosipalkan lisäystä ja siitä koituvaa verojen ja veronluonteisten lisäystä (247,28 e) verrattuna lähtötilanteeseen. Täten 247,28 e / 500,00 e = 49,5 %. 

Kun lähdetään liikkeelle kuvion vasemmasta reunasta, marginaaliveroprosentti on 8,65 % aina 14 000 euron vuosipalkkaan asti, jolloin palkansaaja ei maksa muita veroja tai veronluonteisia maksuja kuin edellä mainitun TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksun. 

Koska palkansaaja saa verotuksessa 750 euron suuruisen tulonhankkimisvähennyksen, veronalaisen vuosipalkan on oltava (ainakin) 14 750 euron suuruinen, jotta nk. puhdas ansiotulo ylittää 14 000 euroa. 14 000 euron suuruisista puhtaista ansiotuloista alkaen palkansaaja alkaa maksaa Yle-veroa (ilman muita tuloja). Sen suuruus on 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävistä yhteenlasketuista puhtaista ansio- ja pääomatuloista.

Puhdasta ansiotuloa voisivat vuonna 2023 pienentää esimerkiksi asunnon ja työpaikan väliset matkakulut tai työttömyyskassan jäsenmaksu. Yksinkertaisuuden vuoksi niitä ei ole yllä olevan kuvion laskelmien perusteissa oletettu olevan. 

Yle-vero siis nostaa palkansaajan marginaaliveroprosenttia 14 750 euron vuosipalkan jälkeen 2,5 prosentilla. Palkansaaja maksaa vuosipalkastaan sairausvakuutuksen päivärahamaksua 1,36 prosenttia, kun palkka on 15 703 euroa tai suurempi. Mikäli vuosipalkka olisi pienempi kuin 15 703 euroa, päivärahamaksu on 0 euroa. Päivärahamaksu nostaa marginaaliveron 12,5 prosenttiin 16 000 eurossa. 

Noin 18 000 euron palkkatulon kohdalla marginaalivero nousee jo 37,0 prosenttiin, jolloin palkansaaja alkaa maksaa aiemmin mainittujen veronluonteisten maksujen ja Yle-veron ohella myös kunnallis- ja kirkollisveroa sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. 

Ennen 18 000 euron rajaa suoraan verosta tehtävä työtulovähennys pienentää sekä edellä mainittujen verojen että valtion tuloveron määrän 0 euroon. Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta ja tämän vuoksi valtion tuloveroa maksetaan vasta noin 23 650 euron suuruisista tuloista keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla laskettuna. 

21 000 euron palkkatulojen jälkeen marginaaliveroprosentti yllättävästi laskee 34,5 prosenttiin. 

Tämä johtuu siitä, että Yle-veron enimmäismäärä on 163 euroa vuonna 2023. Kun palkkatulo yltää 21 270 euroon (eli 750 euron tulonhankkimisvähennyksen jälkeen puhdas ansiotulo on 20 520 euroa), Yle-vero ei enää kasva. Tästä syystä 22 000 euron tulon kohdalla marginaaliveroprosentti alenee aiemmin mainitun kertymäprosentin, eli 2,5 prosenttiyksikön verran. 

Marginaaliveroprosentti kuitenkin taas nousee 23 000 euron tulojen kohdalla. Kun puhdas ansiotulo ylittää 22 000 euroa, työtulovähennys alkaa pienenemään 2,03 prosenttia siltä osin, kun puhdas ansiotulo ylittää 22 000 euroa. 

Toisin sanoen 1 000 euron lisäys 22 000 euron puhtaaseen ansiotuloon pienentää työtulovähennystä 20,30 euroa. Työtulovähennyksen enimmäismäärä on 2 030 euroa alle 60-vuotiaalle vuonna 2023. 

27 000 euron vuosipalkan jälkeen palkansaajan verotettava ansiotulo nousee valtion tuloveroasteikon toiselle portaalle, eli yli 19 900 euron. Siirto korkeammalle tuloportaalle tulee laskentateknisistä syistä ”täysimääräisenä” vasta 28 000 euron palkkatulolla. 

Väärinkäsitystä olisi vältettävissä, jos valtion tuloveroasteikon vasemmanpuoleisimman sarakkeen otsikkoa (verotettava ansiotulo) ei tarkasteltaisi niin kuin siinä lukisi vuosipalkka tai bruttopalkka, joille kuvaavampi termi olisikin veronalainen ansiotulo (vrt. verotettava ansiotulo). 

Palkansaajan marginaaliveroprosentti alenee jälleen 32 000 euron vuosipalkan kohdalla. Tässäkin tapauksessa syy voi vaikuttaa kummalliselta: se on perusvähennyksen meneminen nollaan. Perusvähennys pienentää verotettavaa tuloa ja sen määrä pienenee 18 %, kun puhdas ansiotulo ylittää 3 870 euroa.

Toisin sanoen, tulosta tehtävä vähennys toimii niin, että kun palkkatulon määrä kasvaa 1 eurolla, verotettava tulo voi kasvaa yli 1 eurolla. Kun vähennys menee nollaan tulojen kasvun seurauksena, vähennyksen pieneneminen ei enää ”tehosta” verotettavan tulon kasvua. Siksi vähennyksen meneminen nollaan alentaa marginaaliveroprosenttia – ehkä hieman epäintuitiivisestikin. 

Marginaaliveroprosentti nousee jo 37 000 euron vuosipalkalla 49,5 prosenttiin. Tässä kohdassa noustaan valtion tuloveroasteikolla seuraavalle tuloportaalle. Samasta syystä marginaaliveroprosentti nousee myös 57 000 euron vuosipalkan jälkeen 53,0 prosenttiin. 

Marginaaliveroprosentti laskee 52,2 prosenttiin, kun vuosipalkka ylittää 71 000 euroa, koska työtulovähennyksen leikkuri loivenee, eli vähennyksen leikkaantuminen hidastuu. Siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 70 000 euroa, vähennyksen määrä pienenee 1,21 prosenttiin ylittävältä osalta, kun alenemaprosentti mainittua rajaa ennen on 2,03 %. 

94 000 euron vuosipalkan jälkeen marginaaliveroprosentti muuttuu, sillä tällä vuosipalkalla ansiotulovähennys menee nollaan. Tästä seuraa marginaaliveroprosentin aleneminen liki 50 prosenttiin. 

Palkansaajan marginaaliveroprosentti nousee kuitenkin 96 000 euron vuosipalkalla huippuunsa, 59,2 prosenttiin. Tällöin palkansaajan verotettavat tulot ylittävät valtion tuloveroasteikon korkeimman portaan alarajan, eli 85 800 euron verotettavan tulon. 

Marginaaliveroprosentti kuitenkin vielä laskee 156 000 euron vuosipalkan jälkeen, sillä tällöin työtulovähennys menee nollaan ja tulojen kasvu ei enää pienennä vähennyksen määrää. Tämän jälkeen marginaaliveroprosentti on 58,0 prosenttia äärettömään asti. 

Marginaaliverojen matematiikkaa

Korkeat marginaaliveroprosentit ja jyrkkä progressio ovat suomalaisen palkkaverotuksen leimallinen ominaisuus. Toinen, etenkin vuonna 2023 korostunut ominaisuus on palkkaverotuksen (ml. veronluonteisten maksujen) monimutkaiset ikäperusteet.  

Tämän vuoksi palkan verotus on erilaista eri ikäisillä henkilöillä. Variaatiota lisää myös eri kuntien ja seurakuntien veroprosentit. 

Erityisen korkea marginaaliverotus Suomessa olisi vuonna 2023 henkilöllä, joka asuu Halsualla, kuuluu ortodoksiseen seurakuntaan ja olisi iältään 53–62 -vuotias. Kun tämän tulot olisivat yli 100 000 euroa, marginaaliveroprosentti yltäisi 63,6 prosenttiin aina siihen asti, kunnes työtulovähennys pienenee nollaan. Noin tuhannen asukkaan kunnassa tuskin on kovin montaa kriteerit täyttävää asukasta. 

Anekdoottinsa ansaitsee sekin, että vuosipalkan kasvu 15 702,99 eurosta 15 703,00 euroon kasvattaa palkansaajan vuotuisten verojen ja maksujen määrää yhteensä 213,56 eurolla. Tämä johtuu siitä, että sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei makseta 15 702,99 euron vuosipalkasta, mutta sitä suuremmasta palkasta 1,36 %:n suuruisena. 

Kun osoittajaan laittaa 213,56 euroa ja nimittäjään 0,01 euroa, saadaankin melkoinen marginaaliveroprosentti!

Janne Kalluinen