Aiemmassa blogikirjoituksessa käytiin läpi, kuinka suuri osa polttoainelitran hinnasta on veroa ja erityisesti valmisteveroa. Pähkinänkuoressa blogin sisällöstä voi todeta, että esimerkiksi bensalitran hinnasta valmisteveroa on kiinteä senttimäärä, tässä tapauksessa 73 senttiä, jonka prosenttiosuus pienenee litrahinnan noustessa.
Arvonlisäveron (jäljempänä alv) osuus litrahinnasta on puolestaan kiinteä prosenttiosuus, noin 19,35 %, joka säilyy samana hinnan noustessa. Alv:n määrä euroissa kuitenkin nousee, kun veroton litrahinta kohoaa. Siksi on luontevaa esittää kysymys, kasvavatko valtion verotuotot, kun bensan hinta nousee.
Polttoaineista kertyvä alv-tuotto nousee kiistatta. Mutta nousevatko kulutusverotuotot polttoaineista (alv & valmisteverot) kokonaisuudessaan tai julkisyhteisön kokonaisverotuotot, onkin jo toinen kysymys.
Ketkä maksavat arvonlisäveroa?
Liikennepolttoaineisiin sovelletaan yleistä arvonlisäverokantaa, joka on Suomessa 24 %. Koska alv lasketaan arvonlisäverottoman hinnan päälle, alv:n osuus kuluttajahinnasta on noin 19,35 %. Kun arvonlisäveroton myyntihinta nousee, myös alv:n euromäärä myyntihinnassa kasvaa.
Pääasiassa arvonlisäveroa kertyy kotitalouksien kulutuksesta, josta kertyy noin 66 prosenttia arvonlisäveron tuotosta valtion 2022 budjetin mukaan. Arvonlisäveroa kertyy myös verovapailta sektoreilta ja toimialoilta, joilla ei ole veron vähennysoikeutta, minkä vuoksi niiden ostojen sisältämät arvonlisäverot kerryttävät valtion alv-tuottoa.
Kuinka paljon liikennepolttoaineista kerätään arvonlisäveroa?
Valtion talousarviossa ei ole tarkasti eritelty, kuinka paljon eri tuoteryhmistä kertyy valtion kassaan arvonlisäveroa. Liikennepolttoaineiden tapauksessa arviointi olisi erityisen hankalaa, sillä litrahinnat voivat vaihdella vuoden aikana melkoisesti, eikä tulevan vuoden hinnoista voi syksyisin talousarvioiden laadintahetkellä olla tarkkaa tietoa.
Osviittaa liikennepolttoaineiden arvonlisäveropohjasta ja kertymästä kuluvalle vuodelle voidaan kuitenkin hakea hallituksen helmikuun alkuun päivättyjen nousseiden energian hintojen täsmäkompensaatiopäätösten taustamateriaaleista.
Taustamateriaalin silloisen arvion mukaan liikennepolttoaineiden alv-kannan 14 %-yksikön muutos vaikuttaisi staattisesti noin 400 miljoonalla eurolla liikennepolttoaineiden alv-tuottoon vuositasolla. Tuottoarviosta voi päätellä, että liikennepolttoaineiden arvonlisäveron veropohjan suuruus olisi noin 3 miljardia euroa ja verotuotto 24 %:n verokannalla näin ollen 700 miljoonan euron luokkaa.
Liikennepolttoaineiden kuluttajahinnat ovat nousseet helmikuusta noin neljänneksen vuoden puolivälin tietämiin mennessä. Asiantuntijat pohdiskelevat parhaillaan, jos kuluvana vuonna nähtäisiin vielä 3 euron litrahintoja.
Liikennepolttoaineiden arvonlisäveron veropohja kasvaa itsessään hintojen noususta. Tosin hinnannousu vähentää jossain määrin polttoaineiden kulutusta, mikä taas kaventaa veropohjaa ja tuo laskupainetta polttoaineiden alv-tuottoon.
Edellisessä liikennepolttoaineiden verotasojen korotusta koskevassa hallituksen esityksen vaikutusarvioissa kotitalouksien polttoaineiden lyhyen aikavälin kysynnän hintajousto oli -0,27, eli 1 prosentin nousu hinnassa vähentäisi kulutusta 0,27 %. Hyötyliikenteen polttoaineen kysynnän oletettiin pysyvän ennallaan hinnan nousun vaikutuksesta.
Suuruusluokka-arvio liikennepolttoaineiden vuotuisesta alv-tuotosta voi vuonna 2022 olla karkeasti reilun 100 miljoonan euronkin verran suurempi kuin helmikuiseen veropohjaan perustuva arvio.
Kulutus voi pidemmällä aikavälillä myös siirtyä liikenteen perinteisistä polttoaineista energiana edullisempaan ja kevyemmin verotettuun sähköön tai matalammalla alv-kannalla verotettuun julkiseen liikenteeseen – ellei peräti tuloverovapaaseen pyöräilyyn (jossa muuten polttoainetta eli elintarvikkeita verotetaan alennetulla alv-kannalla). Tällöin kulutuksen rakenteellinen muutos voi vaikuttaa liikenteestä kertyvään alv-tuottoon alentavasti.
Entä arvonlisäveron tuotto kokonaisuudessaan?
Vaikka polttoaineista kertyvä alv-tuotto yksinään kasvaisi kulutusmenojen kasvusta, muutos ei tapahdu eristyksessä muusta kulutuksesta.
Toki jos tankkaa autoaan – mainiota puujalkavitsiä mukaillen – viikossa kahdellakympillä litrahinnasta riippumatta, polttoaineen hinnan nousu ei rajoita muuta kulutusta. Jos kuitenkin kotitalouden polttoainemenojen osuus kuukauden koko kulutusmenoista kasvaa litrahintojen noustessa, vastaavasti pelimerkit muiden hyödykkeiden kuluttamiseen vähenevät. Alv-tuotto kertyy eri lähteistä kuin ennen, muttei itsessään kasva juurikaan.
Mikäli kotitalous käyttää joka kuukauden nettotulonsa kokonaan, kulutuksen keskimääräinen alv-aste voi nousta hieman, jos polttoaineen osuus kulutuksesta kasvaa (ja kun yleisellä verokannalla verotettu polttoaineen kulutus vie jossain määrin vääjäämättä osuutta alennetuilla kannoilla verotetusta kulutuksesta). Tällöin maksetun alv:n osuus kaikesta kulutuksesta voi nousta hitusen.
Kun 2020-luvun alussa kotitaloudet säästivät merkittävästi enemmän kuin edeltävänä vuosikymmenenä keskimäärin, on mahdollista, että nykyistä kulutusta rahoitetaan ”pahimman pandemian” aikana kertyneillä säästöillä. Tällä voi ajatella olevan tilapäinen kohottava vaikutuksensa myös arvonlisäveron tuottoon juuri nyt.
Silti on paikallaan filosofoida, päätyisivätkö aiemmin säästetyt varat kulutukseen joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, mikä myös näkyisi alv-tuotossa – ennemmin tai myöhemmin. Alv-kertymän pitkän aikavälin kestävä kasvu edellyttää keskeisesti kotitalouksien tulojen kasvua.
Entä muut verotuotot?
Kuten todettua, liikennepolttoaineista maksettavat valmisteverot ovat käytännössä kiinteä senttimäärä mittayksikköä kohden. Valmisteveron määrä yksikköä kohden voi kuitenkin vaihdella eri polttoaineilla. Esimerkiksi 10 % etanolia sisältävässä 95 E10 -bensalitrassa valmistevero on noin 73 senttiä.
Hintojen nousu ei vaikuta itsessään valmisteveron määrään, mutta polttoaineen kulutukseen kylläkin. Jos bensan hinnan vuosikeskiarvo vuonna 2021 oli 1,68 e/l ja dieselin 1,53 e/l, kyseisten polttoaineiden nykyhinta kirjoitushetkellä on noin 50 % silloista korkeampi.
Jos taas kotitalouksien liikennepolttoaineiden hintajousto olisi -0,27, voidaan arvioida, että kotitalouksien polttoaineiden kulutus voisi laskea mainitun hintojen nousun seurauksena toistakymmentä prosenttia siitä, mitä kulutus olisi ilman hinnannousua.
Tämän kaltainen kulutuksen väheneminen olisi jo merkittävää valmisteverotuottojen kertymisenkin näkökulmasta. Jos kotitalouksien kulutus ja samalla valmisteverokertymä tältä osin vähenisi reippaalla kymmenyksellä, se voisi jopa nollata edellä arvioidun liikennepolttoaineiden alv-tuoton lisäyksen hinnannoususta.
Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa alentavasti myös tuloveroihin, sillä hinnat vaikuttavat oman auton käytön mukaisen kilometrikohtaisen matkakuluvähennyksen määrään. Normaalisti Verohallinto vahvistaa kilometrikohtaiset määrät verovuoden lopulla, mutta hyvissä ajoin helmikuussa hallitus teki päätöksen nostaa määriä kuluvalta vuodelta 30 senttiin (aiemmin 25 senttiä/km).
Oletettavaa on, että kilometrikohtainen vähennys olisi parantunut useammalla sentillä hintojen nousun seurauksena joka tapauksessa, eli ilman hallituksen väliintuloakin.
Samassa yhteydessä päätettiin nostaa myös matkakuluvähennyksen enimmäismäärää tilapäisesti 8 400 euroon (ennen 7 000 euroa). Mainittujen helmikuisten muutoksien arvioitiin vaikuttavan verotuottoon alentavasti yhteensä 142 miljoonalla eurolla.
Eikä sovi unohtaa, että huhtikuinen päätös alentaa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta vuosina 2022 ja 2023 oletettavasti laskee polttoaineiden hintoja, mutta lisää verotuottoja arviolta 75 miljoonalla eurolla vuositasolla. Tämä johtuu siitä, että biopolttoaineiden verotasot ovat matalampia kuin fossiilisten ja siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat itsessään halvempia.
Tiivistyksenä voidaan todeta, että polttoaineiden- ja kuluttajahintojen nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ei kuitenkaan vaikuta kovin todennäköiseltä, että nousevat liikennepolttoaineiden hinnat lisäisivät kovin merkittävästi niistä kertyviä kulutusverotuottoja (valmisteverot + alv:t). Jos tarkastelun laajentaa ansiotuloveroihin, on vielä hankalampi nähdä, miten verotuotot juuri kasvaisivat polttoaineiden hintojen noususta.
Janne Kalluinen
Kommentoi