veronmaksajat.fi

Paperiton Suomi tuli ennen paperitonta toimistoa

Antti Oksanen

Taloudesta taittaen

Antti Oksanen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa Twitterissä @Aoksanen

Ensimmäistä kertaa Taloustaito-lehden julkaisuhistoriassa ei ollut varmuutta siitä, löytyykö uusimpaan numeroon painopaperia. Kotimaiset painotalot metsästävät nyt paperirullia ympäri Pohjois-Eurooppaa, jotta edes säännölliset tilattavat lehdet saataisiin painettua.

Suomesta tuli kuin varkain paperiton maa – kauan ennen kuin kuuluisa paperiton toimisto muuttui todellisuudeksi. Miten tässä näin pääsi käymään?

Sanoma- ja aikakauslehtipaperin kulutuksen trendinomainen lasku digitalisaation myötä on jo vanha tarina. Teollisuus hakee edelleen tuotannollista tasapainoa, joka vastaisi vähentyvään kysyntään ja mahdollistaisi kannattavan liiketoiminnan.

Tämä tapahtuu sulkemalla vanhoja paperikoneita ja kitkemällä kustannuksia. Valokeilassa on tietysti UPM, joka on ainoana suurista metsäyhtiöistä säilyttänyt merkittävän paperituotannon kapasiteetin, ainakin toistaiseksi. Jäljelle jääneiden tehtaidenkin kohtalo on sen johdon puheissa jatkuvasti veitsen terällä, kun yhtiö vääntää ammattiliittojen kanssa tulevaisuuden työehdoista.

Paperin hinnan dramaattinen nousu olisi tullut joka tapauksessa. Koko alkuvuoden kestänyt Paperiliiton lakko varmisti sen, että loppuasiakkaisiin iski myös akuutti paperipula.

Työtaistelu voi hyvässä lykyssä loppuakin pian, sillä neuvotteluyhteys syntyi vihdoin helmikuun puolella. Ainakin UPM:n osakkeenomistajien kärsivällisyys on jo koetuksella. Analyytikkoarvioiden mukaan yhtiön sellu- ja paperitehtaiden seisokki maksaa kaksi-kolme miljoonaa euroa joka päivä.

Riidassa on kyse valtavasta rakennemuutoksesta suomalaiseen sopimusjärjestelmään. UPM haluaa liiketoimintakohtaiset työehdot ja Paperiliitto pyrkii säilyttämään vähintään yrityskohtaisen sopimustason.

Neuvotteluista on paistanut läpi UPM:n voimakaksikon, toimitusjohtaja Jussi Pesosen ja hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin, pyrkimys jättää pysyvä kädenjälki maan työmarkkinoille. Haastatteluissa tai kirjoissaan Wahlroos ei ole varsinaisesti piilotellut turhautumistaan ay-liikkeeseen.

Silti UPM:kin tiedostaa hyvin, ettei se pärjää globaalissa kilpailussa ilman aitoa kumppanuutta henkilöstönsä kanssa. Yhtiö voi toki kilpailuttaa eri maiden työvoimaa tuotantolaitostensa sijainnilla, mutta silloin painavat muutkin kuin kustannustekijät. Suomi ei ole heikoilla esimerkiksi laadun ja yhteiskuntavakauden alueilla.

Paperiliitolla on vielä enemmän pelissä. Sama kumppanuusajattelu vie vääjäämättä kohti paikallisuutta, jolloin ymmärretään parhaiten myös kunkin yrityksen ja liiketoiminnan vaatimukset. Työntekijäjärjestöjen on löydettävä paikkansa tällaisen sopimisen raamittamisessa, jotta ne pysyvät relevantteina toimijoina, omienkin jäsenten silmissä.

Kun erimielisyydet ovat periaatteellisia tai jopa ideologisia, ei julkisuuteen tiputeltavilla vastapuolen ”kohtuuttomilla” vaatimuksilla ole ratkaisevaa merkitystä. Molemmilla on kuitenkin sen verran kokeneet neuvottelijat tulessa, että suunnitelmiin on piirretty myös ulospääsy kriisistä.

Tämä edellyttää, että kumpikin voittaa jotain. Murskavoittoa tai toisen täydellistä nöyryytystä ei näistä pöydistä voi hakea.

Antti Oksanen 

Kommentit (1)
 
  • Hämeen Jaska 22.3.2022 14.24
     
    itsekin noita Nallen kirjoja lukeneena olen huomannut tuon antipatian ammattiliittoja kohtaan. Epäilemättä työntekijäpuolellakin voisi järkevissä paikoissa olla joustoa kuten muuallakin maailmassa, mutta toisaalta Nallen ajatus siitä, että kilpailukyky olisi lähinnnä kiinni työntekijöiden palkoista on kyllä pahasti metsässä. Tuo Nallen ja Pesosen ilmeinen taka-ajatus, että tuodaan kehitysmaiden työehdot ja palkat suomeen ja säilytetään työntekijöiden hyvä osaamistaso, sitoutuminen ja alhainen vaihtuvuus, ei vain ole realistinen.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä yhdeksän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit