”Työntekijät ovat yrityksemme tärkein voimavara.” Kuulostaa varmasti tutulta lauseelta tämänkin vuoden henkilöstöpäiviltä tai johdon joulutervehdyksestä.
Näinhän asia valtaosassa organisaatioita myös on, mutta liian usein vain tiettyyn ikään asti.
Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteessa Suomi jää eniten jälkeen verrokkimaistaan. Työmarkkinat eivät tunnu toimivan ikääntyneemmän työvoiman osalta suhdanteesta riippumatta.
Tilastoja voi lukea monella tavalla, mutta keskimäärin tämän päivän viisi-kuusi-seiskakymppiset ovat erinomaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa edeltäviin sukupolviin verrattuna. Heidän työpanoksensa on edelleen arvokas. Miksi se ei sitten kelpaa?
Vastaukset löytyvät järjestelmästä ja vielä enemmän asenteista. Mutta asenteetkaan eivät muutu ennen kuin niitä ruokkivat lainsäädännön rakenteet on kuopattu.
Sanna Marinin hallituksen päätös poistaa eläkeputki eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät oli tärkeä etappi tällä matkalla.
Yksilötasolla putki on varmasti palvellut hyvin turvatessaan työttömyyden ja vanhuuseläkkeen välisen ajan tulot. Kannustin työllistyä uudelleen kuitenkin puuttuu mallista kokonaan.
Ajatusmaailmaltaan eläkeputki on jäänne teollisesta yhteiskunnasta. Ajalta jona ikänsä ruumillista työtä tehnyt saattoi oikeasti olla fyysisesti lopussa jo viidenkympin jälkeen. Ennen nykyistä työhyvinvointijärjestelmää, teknologiaa ja ehkä maailman parasta työterveydenhuoltoa.
Työmarkkinajärjestöjen reaktiot putken katkaisemiseen olivat lopulta väsyneitä. Ikään kuin ne olisivat vaan odotelleet sille väistämätöntä armolaukausta. Kiitos hallituksen, päätöstä ei tarvinnut ottaa edes omalle kontolle.
Oudoin oli työnantajapuolen heitto siitä, että irtisanomiset voivat painottua jatkossa juuri alle 55-vuotiaisiin. Tätä vanhemmat työntekijät kun saavat turvakseen yhden kuukauden irtisanomiskorvauksen eläkeputken poistumisen vastapainona.
Aika monta työnantajaa nähneenä en usko, että tänä päivänä löytyy johtoa, joka irtisanoisi parhaassa iässä olevia osaajiaan säästääkseen muutaman tonnin. Tällainen yritys voisi saman tien laittaa lapun luukulle.
Hyvä työnantaja katsoo jo nyt pandemian jälkeiseen aikaan. Siellä siintää edelleen työvoimapula monilla Suomen avainaloilla.
Nykyisen väestökehityksen valossa sitä ei täytetä ilman, että ikääntyneet ammattilaiset pidetään talkoissa mukana mahdollisimman pitkään. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja ammatillinen uudelleenkoulutus ovat edelleen ne parhaat lääkkeet, joita ei ole mitenkään yliannosteltu.
Antti Oksanen
Kommentoi