Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa mietitään usein, kannattaisiko luopujan pidättää hallintaoikeus metsäänsä, vaikka metsän omistus siirtyisi jatkajalle.
Yleensä hallintaoikeuden pidättämisellä tavoitellaan verohyötyä. Jos luopuja aikoo lahjoittaa metsätilan jatkajalle, hallintaoikeus pienentää metsäomaisuuden käypää arvoa, jolloin lahjaverokin pienenee.
MTK:n verojohtaja Timo Sipilä suhtautuu kuitenkin hallintaoikeuteen nihkeästi. ”Hallintaoikeuden pidättäminen saattaa olla perusteltua esimerkiksi kesämökkikiinteistössä, mutta metsätaloudessa se on ongelmallinen.”
Hallintaoikeus jäykistää metsän käyttöä ja jättää uuden omistajan käytännössä vaille valtaa omaan metsäänsä. Hallintaoikeuden haltija saa tulot puukaupoista ja maksaa metsänhoitokulut ja verot. Hän voi myös estää metsätilan myymisen.
”Hallintaoikeuden haltija saa hakata metsästä sen vuotuisen kasvun verran, mutta ei metsää todellisuudessa hakata sillä perusteella, mitä se tuottaa vuodessa”, Timo Sipilä sanoo.
Pahimmassa tapauksessa metsän hoito seisahtuu hallintaoikeuden pidättämisen ajaksi.
Jos luopujan elinikäinen hallintaoikeus on ongelma, kannattaisiko harkita hallintaoikeutta määräajaksi?
”Jos hallintaoikeus pidätettäisiin vaikkapa kymmeneksi vuodeksi, laskeeko metsälahjan arvo niin paljon, että järjestely maksaisi vaivan?”
”Tosin mustavalkoisiahan nämäkään asiat eivät ole ‒ jos kysymyksessä on esimerkiksi puhtaaksi hakattu metsä, ei sillä ole metsän kannalta merkitystä, onko siihen pidätetty hallintaoikeus vai ei. Yleensä kuitenkin yksinkertaiset ja selkeät ratkaisut toimivat parhaiten.”
Luopujan kannattaa myös pitää mielessä, että jos hän tarvitsee hoivapalveluja, hallintaoikeus metsään voi vaikuttaa muun muassa hänen palvelumaksuihinsa.
Ulla Simola
UUSI POLVI AJOISSA OHJAKSIIN | Metsätilan sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa monella tavalla ja valinta on tehtävä tapauskohtaisesti. Kun sopivin tapa löydetään, verosäästöä saattaa kertyä yllättävän paljon. Lue Timo Sipilän haastattelu tammikuun Taloustaidosta tai näköislehdestä.
