Jos ravintolassa tai asiakastilassa, taksissa tai kaupassa soi musiikki, musiikin tekijän tulee saada korvauksensa. Mitä kappaleen soittaminen julkisesti maksaa, Gramexin Riku Lievonen?
Pitääkö pienyrittäjän maksaa julkisesti soittamastaan musiikista?
”Niin se menee, eiväthän ihmiset halua varastaa mistään muualtakaan. Musiikissa joku on tehnyt aineettomaan pääomaan liittyvän työn ja käyttänyt siihen aikaa. Tekijöiden tulee saada palkka tehdystä työstä.
Jos ravintolassa tai asiakastilassa, taksissa tai kaupassa soi musiikki, on oikeudenmukaista, että tekijä saa korvauksensa.”
Miten musiikista maksaminen onnistuu?
”Prosessi on erittäin helppo. Meillä on yhden luukun malli, jossa GT Musiikkiluvat myy musiikkilupia. Se on Gramexin ja Teoston yhdessä omistama palveluntarjoaja.”
Pitääkö esimerkiksi taksikuskin ilmoittaa, mitä kappaleita hän on soittanut?
”Ei. Operaattorit ja data kertovat, mitä on soitettu. Taksikuskin ei tarvitse tehdä muuta kuin hankkia lupa ja maksaa sovittu korvaus. Olemme myös pilotointivaiheessa kehittämässä ohjelmistoa, joka mahdollistaa, että tekijänoikeuskorvaus on tekijälle nostettavissa 30 sekuntia sen jälkeen, kun kappale on soinut radiossa.”
Paljonko kappaleen soittaminen julkisesti maksaa?
”Radion soittaminen taksissa onnistuu hankittuaan musiikkiluvan. Lupa maksaa yhdelle taksille 7,86 euroa kuukaudessa.”
Onko niin, että Spotifyta ei saa soittaa julkisesti?
”On, Spotifyn omat käyttöehdot eivät mahdollista muuta kuin yksityiskäytön. Kotona saa soittaa Spotifyta, kotibileissä saa soittaa, mutta esimerkiksi työpaikalla ei saa. Ajatus on musiikin julkinen esittäminen. Jos olet tilassa, missä on muitakin ihmisiä, aineettoman pääoman työntekijöille pitäisi maksaa korvaukset.”
Voiko vanhaa musiikkia soittaa ilman lupaa?
”70 vuotta on raja, jonka jälkeen musiikin tekijänoikeudet muuttuu, eikä tekijöille tule enää korvausta, oli sitten kyse tuota vanhemmasta sävellyksestä tai äänitteestä. Vanhaa musiikkia saa soittaa ilman lupaa vain, jos sekä sävellys että käytetty äänite ovat tekijänoikeuksista vapaita.”
Onko siitä tutkimuksia, miksi musiikkia kannattaa soittaa?
”Siitä on monenlaista tutkittua tietoa. Erilainen musiikki soitettuna joko vahvistaa tai heikentää tunnetta. Musiikilla pystytään lisäämään esimerkiksi myyntiä ja saada ihmiset viihtymään tilassa. Musiikki myös vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta.”
Miten arvelet, että tekoäly muuttaa musiikkibisnestä?
”Uskon, että jollain aikavälillä syntyy uudenlaisia liiketoiminnan muotoja, missä on mahdollisuus tekoälyllä tehdä sisältöä itse, mutta sen käytöstä tullaan oikeudenomistajalle jollain tavalla maksamaan. Musiikkiin ja fanisuhteeseen on aina liittynyt joku kohde. Hologrammit tulevat jossain vaiheessa, mutta vielä nyt halutaan, että fanisuhteella on kohteena joku inhimillinen, elävä ihminen.
Uskon, että ihmisen ihmiselle tekemä ja elävä esittäminen, sen arvo tulee kasvamaan.
Näkisin, että jatkossa eri tekoälyt alkavat brändäytyä omikseen, ne koulutetaan joidenkin olemassa olevien katalogien pohjilta. Kyse on siitä, kuka tuntee parhaiten suomalaisen sielunmaiseman ja kuka vetää parhaiten Kesämaata. Seuraavat kielimallit tulevat olemaan persoonallisempia, ei geneerisiä.”
Mitä suomalaiset tänä päivänä kuuntelevat?
”Musiikin kuuntelu Suomessa -tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelevat erityisesti poppia sekä perinteistä rockia. Alle 25-vuotiaat taas kuuntelevat paljon hiphopia ja räppiä.
Tämän kesän festarilavoilla näki paljon kotimaisia artisteja, esimerkiksi Mirellan, Kuumaa-yhtyeen ja Portion Boysin. Kun suomenkielisen hiphopin ympäriltä tulee uusia tekijöitä, sekin näkyy festivaalilavoilla. Sitten on esimerkiksi Ares, joka on Emma-gaalassa laajasti pöydän putsannut nouseva artisti.
Kuuntelevatko suomalaiset suomalaista musiikkia?
”Siinä, missä Norjassa kuunnellaan 30 prosenttia norjankielistä ja 70 prosenttia kansainvälistä musiikkia, Suomessa on täysin päinvastoin. Meillä on edelleen isot tutut vanhat nimet, jotka ovat kiertäneet 1980–90-luvuilta, kuten Kaija Koo tai Eppu Normaali. Sitten meillä on yhtyeitä, jotka tuovat nostalgiaa ja tekevät sitä uudelleen, kuten Portion Boys.
Tässä ajassa on jonkinlainen kaipuu ruskeaan kastikkeeseen ja nakkisoosiin. Suomi räpin ensimmäinen sukupolvi, Elastinen ja Cheek tekivät näkyväksi, että suomi räp voi olla iso ilmiö ja suomen kielellä on mahdollista menestyä. Teknologia myös mahdollistaa ja demokratisoi musiikin tekemisen. Biisin voi tehdä kotona ja trendata tiktokin kautta.”
Miten Gramex valvoo musiikin tekijöiden etua?
”Gramex edustaa musiikin esittäjiä ja tuottajia, eli käytännössä levy-yhtiöitä ja artisteja. Yhdessä me katamme kaaren, jossa esittäjät ja tuottajat saavat oman osuutensa tekijänoikeuskorvauksista.”
Paljonko musiikin tekijä saa radiossa soitetusta biisistä?
”Tähän ei ole yhtä patenttivastausta, koska on olemassa erilaisia sopimusmalleja, ja erilaisia aikaan ja paikkaan ja alustaan sidottuja korvaussummia. Puhutaan senteistä kaksinumeroisiin euroihin. Haarukka on suuri.”
Ovatko korvaussummat pienentyneet?
”Mitä enemmän kuluttajat ovat siirtyneet digitaalisille alustoille, sitä pienempi on korvaus per soitettu kappale. Digitaalinen alusta määrittelee hinnan.”
Onko keikkailu sitten lisääntynyt?
”Isossa kuvassa bändit eivät keikkaile niin paljon kuin aiemmin. Livekeikkojen paikat ja määrät ovat vähentyneet. Meiltä ovat kadonneet paikalliskuppilan kulmat, joissa soisi livemusiikki ja aloittelevat bändit pääsisivät soittamaan. Livemusiikkia pitäisi olla mahdollista kuunnella enemmän myös kasvavien muusikkojen vuoksi.”
Syntyykö nykyisin enemmän tähdenlentoja kuin isoja nimiä?
”Populaarikulttuurin kuluttamisessa yhtenäiskulttuuria ei enää ole. Kaikki pääsevät helpommin erilaisten sisältöjen äärelle. Siksi uusien isojen ilmiöiden syntyminen on entistä vaikeampaa. Yksi resepti on hyödyntää nostalgiatrendiä ja tavallaan yhdistää eri sukupolvia.”
Outi Airaksinen