veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Voiko velkaa lyhentää?

Tapio Bergholm

Saksassa on outo tilanne. Sikäläinen velkakello raksuttaa velkasummaa pienemmäksi. Ensin velkaa ei tullut lisää ja sitten velka alkoi vähentyä absoluuttisesti. Nyt alkaa kansalaisten, puolueiden ja hallituksen hermo pettämään. Kristillisdemokraattien riveistä vaaditaan veronalennuksia ja sosialidemokraatit esittävät mittavia investointeja liikenneverkkoon. Valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble on menettämässä otteensa.

Saksan valtio oli Euroopan sairas mies. Maan jälleen yhdistyminen ei mennyt aivan nappiin. Ripeä ja poliittisesti tarkoituksenmukainen valuuttaunioni Länsi- ja Itä-Saksan välillä johti maan itäiset osat pitkäaikaiseen lamaan. Suurten julkisten investointien tuoma nousukausi johti kilpailukyvyn heikkenemiseen ja työttömyyden kasvuun.  

Nyt kaikki kehuvat Saksaa, jonka kilpailukyky Euroopassa ja maailmassa on poikkeuksellisen hyvä. Kuten saksalaiset vaatimattomasti arvioivat, he ovat olleet useana vuonna Exportweltmeister.

Liittotasavallan julkinen velka kasvoi tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Saksa rikkoi surutta EMU:n vuosittaisen alijäämän rajaa ja puhkaisi jo ennen vuosituhannen vaihdetta EMU:n lainamäärän katon (60%/BKT).

Eurostatin tietojen mukaan Saksan liittotasavallan julkinen velka suhteessa kansantuotteeseen oli vuonna 2010 peräti 82,5% ja maan talousministeriön laskelmien mukaan 80,5%. Paradoksaalisesti eurokriisi osaltaan pelasti valtionvarainministeri Wolfgang Schäublen jatkuvan velkakierteen hallinnoinnista. Velkataakan korkorasitus keventyi nopeasti, kun Saksan valtionvelkapapereista tuli kriisin pahetessa sijoittajien turvasatama. Liittotasavallan 10-vuoden velkojen korot ovat pysyneet pitkään alle yhdessä prosentissa. Tämä on tuonut raskaan velkalastin korkomaksuihin vuosittain 100-120 miljardin säästön.

Valtion velka nousi ripeästi vuosina 2000-2010. Julkisen velan bruttokansantuote osuus nousi tuolla ajanjaksolla noin 60 %:sta vähän yli 80 %:iin. Kohtuullisen ripeästi se on myös laskenut alle 70 %:n, mutta ennen EMU-kriteereiden mukaista valtionvelan ylärajaa saksalaiset vaativat muutosta.

Suuren valtion suhteellisen pienellä ylijäämällä on vaalivuonna monta ottajaa. Osavaltiot ja kunnat kaipaavat lisää rahaa palvelutuotantoon ja investointeihin. Veronmaksajajärjestöt vaativat maksujen ja verojen alennusta. Angela Merkel on tähän asti tukenut Schäublen velanlyhennyslinjaa, mutta paineet oikealta ja vasemmalta kasvavat.

Onko 2000-luvun valtiontalouden perusyhtälö sellainen, että velkaa otetaan lisää vuosikausia ja sitä pystytään lyhentämään korkeintaan vain muutaman vuoden? 

Tapio Bergholm on SAK:n erikoistutkija.

Kirjoittajasta

Tapio Bergholm

Tapio Bergholm on SAK:n erikoistutkija, jonka vastuulla ovat ensisijaisesti tasa-arvoasiat ja SAK:n historiankirjoitus. Hän on Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa historian dosentti. Seuraa @tapio_bergholm Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.