veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Tekoäly tuli jo ja harva edes huomasi

Antti Oksanen

Vanhan viisauden mukaan pörssikupla on poksahtamaisillaan silloin, kun taksikuskeiltakin alkaa saada sijoitusvinkkejä. Entä millaisia vaaran merkkejä pitäisi lukea siitä, että poliitikot ovat hullaantuneet tekoälystä?

Muun muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä tunnustautui tekoälyuskovaiseksi, kun kansallisen tekoälyohjelman ohjausryhmä luovutti hänelle väliraporttinsa lokakuussa. Raportin tahtotilana on, että Suomesta tulee maailman johtava maa tekoälyn hyödyntäjänä.

Tahtotilassa on paljon hyvää. Ensinnäkin on oikea ratkaisu keskittyä uuden teknologian hyödyntämiseen, jotta ei käy kuten internetin kanssa.

Suomessa rakennettiin 1990-luvulta lähtien maailmanluokan verkkolaitteita, matkapuhelimia ja tietoturvaa. Eli monenlaisia infratuotteita, jotka tekivät internetin käytöstä sujuvampaa ja turvallisempaa. Sen sijaan jäimme jälkeen netin hyödyntämisessä liiketoiminnan alustana kuten verkkokaupassa.

Tämän päivän digimiljardit valuvat mainonnan ja komissiomaksujen muodossa Applelle, Facebookille ja Googlelle. Nämä niin sanotut alustayritykset ymmärsivät jo varhain, että suurimman potin vievät ne toimijat, jotka tarjoavat kuluttajapään palveluita ja niissä parhaan käyttäjäkokemuksen.

 * * *

Toinen tekoälyinnostuksen tärkeä seuraus on koulutuksen nousu takaisin hallituksen agendalle.

Työnantajat ovat ilmaisseet huolensa matemaattisen osaamisen lopahtamisesta Suomen kouluissa. Yrityksissä olisi jo nyt tarve tuhansille ohjelmistokehittäjille, joita ei työmarkkinoilta löydy.

Miten koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan osaajakysyntään, jota tekoälyn kypsyminen vain kiihdyttää? Ei ainakaan ilman erillistä panostusta avainoppiaineisiin ja niiden opetukseen.

* * *

Tekoälyn hyödyntämisen rakenteet pitää siis laittaa kuntoon. Samaan aikaan on vältettävä uuteen teknologiaan perinteisesti liittyvää hysteriaa. Milloin robotit vievät työpaikat, milloin tekevät päätöksiä ihmisten puolesta.

Mitä enemmän kuuntelee tekoälyä jopa vuosikymmeniä tutkineita asiantuntijoita, sitä kiihkottomammiksi puheenvuorot muuttuvat. Heidän näkemyksenä oppivien järjestelmien soveltamiskyvystä on monta astetta maltillisempi kuin bisnesgurujen.

On vienyt yllättävän pitkän aikaa, että esimerkiksi koneiden puheentunnistus on saavuttanut nykytason. Kuka tahansa voi kokeilla sitä älypuhelinten ”henkilökohtaisten assistenttien” kanssa.

Tekoäly on jatkossakin parhaimmillaan juuri ihmisen apurina. Toistuvat, pitkään datahistoriaan ja selviin sääntöihin nojaavat tehtävät ovat jo tänä päivänä koneiden suorittamia - usein niin sulavasti, että sitä ei edes arjessa huomaa. Lainahakemuksen käsittely verkossa on siitä hyvä osoitus.

Mutta kuten toinen vanha viisaus kuuluu: yliarvioimme muutoksen lyhyellä aikavälillä ja aliarvioimme sen pitkällä aikavälillä. Mitenköhän kävi tässä kirjoituksessa?

Antti Oksanen 

Kirjoittaja on Taloustaidon päätoimittaja

 

Kirjoittajasta

Päätoimittaja Antti Oksanen

Antti Oksanen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @Aoksanen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.