veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Suomalaispankit aikovat säilyä hengissä – ja sillä on raskas hinta

Antti Oksanen

OP-ryhmän ja Nordean ilmoitukset tuhansien työpaikkojen katoamisesta lähivuosien aikana ei pitäisi tulla enää yllätyksenä. Silti ne kirpaisevat, totta kai.

Kotoisten pankkien johto ja omistajat kuitenkin reagoivat digimurrokseen, toisin kuin esimerkiksi heidän italialaiset kollegansa. Italialaiset pankit pitävät edelleen yllä tiheää konttoriverkostoa ja huonolaatuista lainakantaa. Muun muassa näiden rakenteiden takia maan pankkijärjestelmä on tällä hetkellä ehkä suurin riski koko euroalueen taloudelle.

Toiseksi varoittavaksi esimerkiksi digimurroksen vähättelystä käy media-ala. Vielä viime vuosina on kotimaisissakin mediataloissa elätelty toiveita mainosrahojen paluusta sitten, kun pitkä matalasuhdanne päättyy.

Mainosrahaa kyllä ilmaantuu taas lisää, mutta ei se valu perinteisten mediatoimijoiden laariin. Googlen ja Facebookin hallussa on jo 20 prosenttia maailmanlaajuisista mainospanoksista. Vielä merkittävämpää on se, että nettijätit nielevät kaksi kolmannesta kaikesta kasvusta, jota mainonnassa taas esiintyy.

Kymmenkunta vuotta sitten mediajohtajalta vaati kieltämättä huimaa ennakkoluulottomuutta laskea mainonnan sittemmin tapahtuneen kauhuskenaarion varaan. Mitä tehdä, jos yksi bisneksen kivijaloista murenee?

Nyt finanssiyrityksen johtajalta vaaditaan samanlaista näkemystä tilanteessa, jossa kuluttajat ottavat laajassa mitassa uutta teknologiaa käyttöön. Mitkä ovat liiketoimintavaikutukset sille, että pankkien tiukka ote asiakassuhteista kirpoaa? Ensi vuoden alussa lainsäädäntö pakottaa ne avaamaan tilirajapinnat uusille palvelutoimijoille.  

Nordea vastasi jo omalta osaltaan tukemalla ensimmäisten eurooppalaispankkien joukossa Apple Pay -mobiilimaksamista. Tässäkin tapauksessa amerikkalainen digijätti ulottaa valtansa päätelaitteen kautta uudelle elämänalueelle – kuluttajien raha-asioiden hoitoon.

Pankkien yhteistyölle kansainvälisten digialustojen kanssa ei oikeastaan ole vaihtoehtoa. Riskinä on jäädä voittavien ekosysteemien ulkopuolelle. Sama kuin jokin media jäisi Google-hakujen ulkopuolelle.

Eniten pankki voi vaikuttaa omiin digivalmiuksiinsa. Se alkaa peruspankkijärjestelmien uudistamisella, joka on loppusuoralla pohjoismaisissa pankeissa. Nordean urakka on ollut muita suurempi, koska se on samalla sulatellut neljän eri pankin tietoteknisen perimän yhteen.

Seuraava vaihe on kuitenkin se vaikein pankillekin: uuden digitaalisen toimintamallin jalkauttaminen organisaatioon ja sitä kautta kaikkiin asiakaskohtaamisiin.

Tässä rytäkässä työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy. On syytä toivoa, että alan henkilöstön ilmeinen uudelleenkoulutustarve digitehtäviin otetaan vakavasti sekä työnantaja- että työntekijäpuolella.

Haaste on kuitenkin kertaluokkaa pienempi kuin se, joka pankeilla on käsissään Italiassa.

Antti Oksanen

Kirjoittaja on Taloustaidon päätoimittaja. 

Kirjoittajasta

Päätoimittaja Antti Oksanen

Antti Oksanen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa @Aoksanen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.