veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pitääkö työssä epäonnistumista pelätä?

Henna Peltola

On yleistä ajatella että epäonnistuessamme emme pääse haluttuun tulokseen. Totta onkin, että epäonnistuminen ei yleensä ole tavoiteltu tulos. Usein ajoissa epäonnistuminen ja tämän jälkeinen uudelleen suunnitteleminen kuitenkin ehkäisevät myöhemmän, mahdollisesti isomman epäonnistumisen.

Jostain syystä Suomessa epäonnistuminen koetaan kuitenkin edelleen asiana, josta mieluummin vaietaan kun esimerkiksi Yhdysvalloissa kuprut kertovat tekemisestä ja luovuudesta. Epäonnistumisen pelko onkin usein suurempi kuin itse epäonnistuminen.

Monesti tuntuu siltä, että asiakkaille on helpompi myöntää virheensä kuin omille kollegoilleen tai esimiehelleen. Asiakkaiden kanssa odotusten hallinta tuntuu helpommalta, kun asioita voi käydä puolin ja toisin läpi etukäteen, usein puhtaalta pöydältä.

Organisaatiossa tilanne on hieman toinen, sillä odotukset tulevat usein annettuina linkittyen vahvasti vallitsevaan kulttuuriin sekä jaettuihin käsityksiin siitä, miten asioita arvotetaan ja mistä ihmisiä palkitaan. Toisaalta pelissä on myös oma ammattiylpeys, sekä siihen liittyvien lupausten lunastaminen työyhteisössä. Myös yksilön omilla odotuksilla on suuri merkitys sille, kokeeko onnistuneensa työssään.

Epäonnistumisten jakaminen ja niistä avoimesti keskusteleminen työyhteisön sisällä on kiinnostava aihe myötätunnon ja siitä generoituvan luovuuden näkökulmasta. Vie valtavasti energiaa tehdä kaikki jatkuvasti varman päälle. Täydellisyyteen pyrkiminen on omanlaisensa taakka.

Epäonnistumiset inhimillistävät toimintaa ja niihin myötämielisesti suhtautuminen vapauttaa ihmiset toimimaan omaa luovuuttaan hyödyntäen, parhaita lopputuloksia hakien. Toisaalta epäonnistumiset  palauttavat meidät todellisuuteen, jonka jälkeen olemme viisaampia yksilöinä ja yhteisöinä. Työyhteisöt tarvitsevat myös näitä hauraita hetkiä, sillä avun pyytämisen kautta epäonnistumiset  yhdistävät ihmisiä ja synnyttävät empatian kokemuksia.

Myötätunto käsitteenä on vaikea organisaatiolle, sillä sitä on mahdoton sisällyttää prosessikaavioihin. Kulttuurimielessä epäonnistumisten hyväksyminen edellyttää johdolta tervettä itsetuntoa, itsensä altistamista pettymyksille sekä työyhteisön sisäistä luottamusta toisten hyväntahtoisuuteen. Tätä taustaa vasten tavoiteltava menestys on sitä, että ihmiset tekevät tässä hetkessä parhaansa ja ovat ylpeitä panostuksestaan yrityksessä, oli lopputulos mikä tahansa.

 

Henna Peltola

Kirjoittaja on säästöpankkiirien johtaja Nooa Säästöpankissa.

 

Kirjoittajasta

Henna Peltola

Henna Peltola on säästöpankkiirien johtaja Nooa Säästöpankissa. Seuraa @peltolahenna Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.