veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Velallisen ilo on luotonantajan suru

Tomas Hildebrandt

Euroopan keskuspankin rahapolitiikka herättää ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita markkinoilla.

Keskuspankki on painanut toimenpiteillään euroalueen lyhyet korot miinusmerkkisiksi. EKP pyrkii sillä torjumaan deflaation vaaraa, joka koko ajan vaanii maailmantaloudessa. Pitkäaikainen deflaatio, eli rahan arvon nousu, johtaisi velanhoitokustannusten reaaliseen kasvuun, mikä puolestaan vaikeuttaisi velkojen maksua.

Keskuspankki haluaa toimenpiteillään myös kiihdyttää luottojen kysyntää euroalueella. Ongelmaksi ovat muodostuneet pankkien kiristyvät vakavaraisuusrajoitteet. Niiden takia pankit eivät pysty rahoittamaan  luottoa kipeimmin haluavia asiakkaita. Asiakkaat, joita pankit mieluiten rahoittaisivat, eivät velkarahaa tarvitse.

Luottojen kysynnän kasvu on euroalueella jäänyt laimeaksi. Moni on toki hyödyntänyt matalaa korkotasoa velkojen korkomenojen pienentämiseen tai jälleenrahoitukseen. Investointihalukkuus on kuitenkin monien epävarmuustekijöiden takia vähäistä. Euroopan suhdannenäkymät eivät ole yksiselitteisen vahvoja, rakenteelliset uudistukset junnaavat paikoillaan ja poliittisten riskien uusi esiinnousu pelottaa.

Pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat myös tehneet likviditeetin hallinnasta varsinaisen taitolajin. Pankit tarvitsevat likviditeettiä vastuidensa kattamiseen, mutta negatiiviset korot rokottavat kassavaroja. Negatiivisista koroista on tulossa rasite pankkien tuloksenteolle. Talletuksia on myös vaikea houkutella olemattomin koroin. Eurooppalaisten pankkien suunnalta kuuluu jo mutinaa.

Korkotason lasku on ongelma myös säästäjälle ja sijoittajalle. Vähäriskistä sijoituskohdetta, joka tarjoaisi pienintäkään tuottoa, on käytännössä mahdoton löytää. Mutinaa on jo alkanut kuulua Saksasta, jossa säästämisaste on korkealla eivätkä kuluttajat ole avanneet lompakkojaan kulutukselle.

Myös EKP:n rynnistys yrityslainamarkkinoille on kaksijakoinen asia. Keskuspankin kuukausittaisten ostojen määrä voi kahdessa kuukaudessa jopa ylittää Suomeen rekisteröityjen euroalueen yrityslainoihin sijoittavien rahastojen pääomat! Yrityslainat siis kallistuvat, mikä tietenkin ilahduttaa sijoittajaa.

Pidemmässä juoksussa voi tietysti kysyä, toteutuvatko keskuspankin ostot tasapuolisin hinnoin keskuspankin itsensä, eli euroalueen kansalaisten ja veronmaksajien, kannalta? Keskuspankin osallistuminen velkaemissioihin saattaa myös johtaa sen suosimiseen liikkeeseenlaskuissa ja muiden sijoittajien ylisuuriin tarjouksiin velkahuutokaupoissa.

Matala korkotaso on positiivinen asia kaikille velallisille. Jokaisen velkaeuron on kuitenkin antanut luotottaja tai sijoittaja. Heille korvaus korkoriskeistä on turhan pieni.

Tomas Hildebrandt on Evli Pankin varainhoidon markkinastrategi ja seniorisalkunhoitaja.

Kirjoittajasta

Tomas Hildebrandt

Tomas Hildebrandt on Evli Pankin seniorisalkunhoitaja ja markkinastrategi.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.