Työttömyystilanne näyttää jatkuvan lähiajat erittäin haasteellisena. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen perusteella pysytään vielä ensi vuonna yli 350 000 ihmisen tasossa. Vaikka työttömyys hieman hellittää, pitkäaikaistyöttömien - niiden, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti yli vuoden - määrä jatkaa kasvamistaan lähennellen vuonna 2017 jo 140 000 työttömän määrää.
Maan hallitus koettaa omalta osaltaan lisätä toimenpiteitään. Kehysriihipäätöstä seurasivat yrittäjyyteen ja työllisyyteen kohdistuneet erityistoimet. Hallitus ilmoitti kuitenkin samalla, että uusia toimia tarvitaan ensi syksyn budjettiriihessä. Sitä ennen tiedämme toki, miten työmarkkinajärjestöjen tekemälle kilpailukykysopimukselle on käynyt.
Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on korkea. Maaliskuun lopussa se oli lähemmäs 48 000 työtöntä. Lisäystä vuotta aiempaan oli tullut yli viisi prosenttia.
Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu on jatkunut jo pitkään. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Voimakkain kasvuvaihe alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012, taloustaantuman toisessa vaiheessa.
Moni on joutunut tai joutumassa työttömäksi. Esimerkiksi IT-alalla ja korkeakoululaitoksessa tapahtuu paljon. Kuitenkin usea myös valmistuu työttömäksi. Vastavalmistuneita työttömiä on noin 19 000 henkilöä.
Koulutus on sittenkin parasta työllisyyden turvaa. Mitä korkeampi koulutus, sen pienempi riski on olla työttömänä. Vuonna 2015 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli noin seitsemän prosenttia, tutkija-asteella alle viisi.
Pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys on huolestuttava myös korkeakoulutettujen osalta. Noin joka kolmas korkeakoulutettu etyötön on jo pitkäaikaistyötön. Suhteellisesti pitkäaikaistyöttömien osuus on suurin tutkijakoulutuksen saaneilla, sitten ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla ja pienin alemman korkea-asteen tutkinnon tehneillä.
Mitä pitäisi tehdä?
Kaikkein merkittävimmät toimenpiteet työttömyyden hallinnassa liittyvät talous-, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikkaan. Työvoimapolitiikallakin voidaan tehdä paljon, kuten
- TE-toimistojen sähköisissä palveluissa pitää tehdä merkittävä digiloikka
- hallituksen ehdottama ammattitaitosuojan muutos ei saa heikentää korkeakoulutettujen urakehitystä ja viedä siten työpaikkaa vähemmän koulutetulta
- korkeakouluilla tulee olla vastuu noin puolen vuoden ajan valmistuneen uraohjauksesta
- työttömyysturvalla tulee saada opiskella nykysäännöksiä vapaammin
- työpaikkoja etsittäessä tulee voida hyödyntää nykyistä enemmän yksityisiä palveluntuottajia.
Jokaisella työttömällä on myös oma vastuunsa. Aktiivisuutta, joustavuutta, ennakkoluulottomuutta ja kykyä ajatella toisin tarvitaan. Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat usein toimivia ratkaisuja. Niihin liittyvää sosiaaliturvaa tuleekin parantaa nykyisestä.
Talouskasvu on toki ainoa pysyvä ratkaisu, jolla päästään parhaiten kiinni uuteen työhön. Tulevaisuus näyttääkin hieman valoisammalta, joskin epävarmuustekijöitä riittää.
Pekka Piispanen on Akavan yhteiskuntapolitiikkayksikön johtaja
