veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Nyt varoitellaan jo asuntosijoituksistakin

Ulla Simola

Jos joku on ajatellut, että asuntosijoittaminen tarjoaa säästäjälle jonkinlaisen turvasataman, ajatelkoon uudelleen. Tämänsisältöistä viestiä kuulee yhä useammin.

Suomalaiset ovat muutaman viime vuoden aikana innostuneet asuntosijoittamisesta. He ovat ostaneet sijoitusasuntoja ja sijoittaneet rahaa erilaisiin asuntorahastoihin, asuntosijoitusyhtiöihin ja muihin asuntosijoitustuotteisiin.

Usein sanotaan, että kun kansalaiset sankoin joukoin lähtevät sijoittamaan johonkin, käsillä on kupla.

Kauppalehdessä (9.9.) Elite Varainhoidon hallituksen puheenjohtaja Kari Juurakko toteaa, että ”piensijoittajien innostus kertoo kasvavista riskeistä.”

Juurakko on nimennyt tämänhetkisen markkinatilanteen toppahousukuplaksi: ”Vuosituhannen taitteessa kansa jonotti teknologiaosakkeita toppahousut jalassa pakkasessa, ja kuplahan siitä syntyi. Uskon, että juuri näin on käymässä osassa asuntorahastoja.”

Säästäjän vaihtoehdot vähissä

Muistaakseni teknokuplan aikaan ei puhuttu toppahousuista, vaan tuulipuvuista, mutta olen osittain eri mieltä Juurakon kanssa muutenkin. En ole riittävän valaistunut arvioidakseni, onko kupla vai ei, mutta ainakin tausta on eri kuin teknobuumissa.

Nyt merkittävä syy asuntosijoitusinnostukseen on ollut säästäjän vaihtoehtojen vähyys.

Talletusten korko on nolla ja suuri osa muista korkosijoitustuotteista on käytännössä tavallisen säästäjän ulottumattomissa.

Osakesijoitukset eivät kaikkia kiinnosta ja vaikka kiinnostaisivatkin, kaikkia säästöjä ei voi panna osakkeisiin tai osakerahastoihin.

Ennen asuntosijoitusbuumia koettiin jonkinmoinen ”yhdistelmätuotteiden” (esim. osakeindeksilainojen) buumi. Niidenkin myynti hyytyi, kun yhdistelmiin sisältyvien korkosijoitusten hinta kävi nollakorkomaailmassa liian kovaksi.

Samaan aikaan, kun vaihtoehdot vähenevät, sijoitusalan ammattilaiset luennoivat, että talletuksissa raha happanee. He korostavat, että säästöille pitää yrittää saada tuottoa, muuten säästäjän tavoitteet valuvat hiekkaan.

Osake-ekspertit kuitenkin ovat jo ainakin viisi vuotta sanoneet, että ”ehkä vuoden parin kuluessa” ollaan kurssinousun loppuhetkissä ja että osakkeet ovat jo älyttömän kalliita ostettavaksi.

Painotuksilla voi vaikuttaa riskiin

Kaikki sijoitusammattilaiset eivät suinkaan tyrmää asuntosijoittamista nytkään, joten viestit ovat ristiriitaisia. Säästäjän pitää siis vain luottaa itseensä puntaroidessaan markkinatilannetta ja sitä, tuntuisiko asuntosijoittaminen omalla kohdalla toimivalta ja kannattavalta vaihtoehdolta.

Sitä paitsi asuntosijoittamisessa voi painottaa erilaisia asioita ja vaikuttaa siten myös sijoituksen riskiin.

Mieti esimerkiksi

-onko kiikarissasi erittäin pitkäaikainen sijoitus vai asunnon muuttaminen rahaksi jollain aikavälillä,

-kumpi merkitsee enemmän, vuokratuotto vai asunnon arvonnousu,

-onko harkitsemasi asunto hinnaltaan sellainen, että siitä on mahdollista saada riittävä vuokratuotto,

-hankitko halvempaa remontoitavaa vai hintavampaa hyväkuntoista (tämä koskee asuntoa, mutta vielä enemmän taloyhtiötä)?

Vuokraemännyys vai valmis tuote?

Noita samoja asioita kannattaa miettiä, vaikka ei hankkisi omaa sijoitusasuntoa, vaan sijoittaisi esim. asuntorahastoon tai asuntosijoitusyhtiöön. Ostaako rahasto tai yhtiö uusia vai käytettyjä asuntoja? Suosiiko se asuntokannassaan pitkää omistusta ja pitkiä vuokrasuhteita vai painottaako tulonhankinnassaan asuntokauppoja? Muun muassa näissä linjoissa on isoja eroja.

Riskiin vaikuttaa myös se, ostaako asunnon itse vai valitseeko sijoitustuotteen, kuten rahasto-osuuden.

Sijoitustuotteesta joutuu maksamaan kuluja, mutta sijoittaja pääsee vähällä vaivalla. Riski pienenee, koska rahastossa tai yhtiössä sijoitus on hajautettu. Usein sijoituksia voi tehdä pienillä summilla kerrallaan.

Jos ostaa vain yhden sijoitusasunnon itse, ottaa ison hintariskin. Riski kevenee, jos omistusaika on hyvin pitkä ja asunnosta saa hyvän vuokratuoton.

Kaikissa tapauksissa on syytä pitää mielessä, että asuntojen hinnat voivat todellakin laskea.

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.