Pienyrittäjät joutuvat rämpimään lainsäädäntöviidakossa saadakseen selville voivatko ne edelleen valita maksuperusteisen arvonlisäveron myynti- ja ostokohtaisesti.
Hallitus esittää maksuperusteisen arvonlisäveron käyttömahdollisuuden laajentamista kaikkiin arvonlisäverovelvollisiin, joiden liikevaihto ei ylitä puolta miljoonaa euroa tilikaudessa. Käytännössä tähän luokkaan kuuluu noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta yrityksestä. Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että mikäli verovelvollinen valitsee maksuperusteen soveltamisen, sitä on sovellettava kaikkiin myynteihin ja ostoihin symmetrisesti. Uusi ehdotus näyttää sinänsä selkeältä ja soveltuu kaikkiin toimijoihin näiden oikeudellisesta statuksesta riippumatta. Ainoa kriteeri symmetrisen maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöön olisi siis tilikausittainen liikevaihto.
Tarkoituksena on säilyttää edellä mainitun uudistuksen rinnalla myös nykyinen maksuperusteinen arvonlisäverojärjestelmä, joka on kohderyhmälleen joustavampi. Ne verovelvolliset, joihin ”ei sovelleta kirjanpitolakia” tai joilla on ”kirjanpitolain mukaan oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös” ovat voineet valita maksuperusteen myynti- ja ostotapahtumakohtaisesti.
Mutta ketkä kaikki tähän kohderyhmään uuden kirjanpitolain mukaan kuuluvat?
Kirjanpitolainsääntö on muuttunut tämän vuoden alussa olennaisilta osin. Sen mukaan kaikki yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt ovat kirjanpitovelvollisia, samoin luonnollinen henkilö harjoittamastaan liike- ja ammattitoiminnasta - poikkeuksena vain maatilataloutta ja kalastusta harjoittavat. Kirjanpitovelvollisuuteen eivät vaikuta toimijan liikevaihtorajat eikä myöskään se, ettei toimijalla ole velvollisuutta pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitolakia siis sovelletaan kaikkiin paitsi maatilataloutta ja kalastusta harjoittaviin. Nämä kyseiset alkutuotannon harjoittajat voisivat myös jatkossa soveltaa maksuperusteista arvonlisäveroa kunkin myynnin ja oston osalta vapaan valintansa mukaan.
Kenellä sitten on oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös?
Toimijat, jotka ovat kirjanpitovelvollisia, mutta joiden ei tarvitse laatia tilinpäätöstä, ovat sellaiset ammatin- ja liikkeenharjoittajat, joiden osalta sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ei ole ylittynyt vähintään kahta kirjanpitolain 4 b §:ssä säädetyistä rajoista (mikroyritys):
1) taseen loppusumma on 350 000 euroa
2) liikevaihto on 700 000 euroa
3) tilikauden aikana palveluksessa on keskimäärin 10 henkilöä.
Lisäksi ammatin- ja liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneellä, että sitä edeltäneellä tilikaudella on enintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttynyt:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Maksuperusteinen tilinpäätös on kirjanpitolain mukaan mahdollista vain, jos ns. mikroyritys on yhdistys tai säätiö, edellyttäen, että se ei ole emoyrityksenä konsernissa, josta on laadittava konsernitilinpäätös. Vaikka kirjanpitolaissa mainitaankin vain edellä esitetyt yhdistykset ja säätiöt, voitaisi ajatella, että mikäli liikkeen- tai ammatinharjoittaja laatii tilinpäätöksen vapaaehtoisesti tilanteessa, jossa toiminta ei ylitä edellä esitetyn kirjanpitolain 4b §:ssä säädettyjä rajoja, tilinpäätös voitaisiin laatia maksuperusteisesti.
Hallituksen esityksen mukaan, jos kuitenkin tilinpäätös laaditaan vapaaehtoisesti, tulee huolehtia siitä, että tilinpäätökseksi nimetyssä asiakirjassa tietosisältö on asianmukainen. Vapaaehtoista tilinpäätöstä koskee muun muassa vaatimus oikeiden ja riittävien tietojen antamisesta. Voiko siis tilinpäätökseksi edes kutsua mitään muuta kuin kaikki kirjanpitolain mukaiset kriteerit täyttävää asiakirjaa? Onko maksuperusteinen tilinpäätös sittenkään mikroyrityksille mahdollinen? Näyttäisi siltä, että vain edellä esitetyt yhdistykset ja säätiöt voivat soveltaa nykyisin maksuperusteista tilinpäätöstä.
Huh, helppoa tämä lainsäädäntöviidakon tulkinta ei ole. Toivotaankin, että asiaan saadaan selvyyttä lainsäädäntöehdotuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä, jotta ennen muuta ne, jotka maksuperusteisen arvonlisäverotuksen soveltamiseen ovat oikeutettuja, tietävät oikeutensa.
Marja Hokkanen on BDO:n vero- ja lakipalveluiden liiketoimintajohtaja
