veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Henki on kultaa kalliimpi – kumman vakuuttaisin?

Piia-Noora Kauppi

Suomalaiset huolehtivat kohtuullisen hyvin vakuutusturvastaan. Tosin vain, kun puhutaan aineellisesta omaisuudesta. Kodit, autot, kesämökit ja veneet on vakuutettu vahinkojen varalta. 

Henkeä ja terveyttä suomalaiset eivät edelleenkään pidä vakuuttamisen arvoisena, ainakaan kun vertaamme suomalaisia vakuutustilastoja muihin eurooppalaisiin. Suomessa vain joka kolmas aikuisikäinen on ottanut vapaaehtoisen henkivakuutuksen. Joka vuosi noin 10 000 työikäistä suomalaista kuolee tapaturmaisesti tai menehtyy sairauteen.

Suomalaiset matkustavat entistä eksoottisempiin - ja samalla valitettavasti vaarallisempiin - matkakohteisiin liian usein ilman kunnollista matkavakuutusturvaa. Jopa puolet suomalaisista reissaa ilman vakuutusta. Joka päivä kaksi suomalaista kuolee ja kaksi sairastuu ulkomaanmatkalla ja kymmenet maannaisemme ja -miehemme saavat ambulanssilennon kotiin vakuutuksen korvaamana.  Finanssialan Keskusliiton teettämän Vakuutustutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen luulee, ettei vakuutusta tarvita vakavan matkasairauden tai – tapaturman sattuessa, koska Suomen valtio järjestää tarvittaessa kotiinkuljetuksen. Näin ei ole. Jokainen on matkalla itse vastuussa itsestään.

Perheenjäsenen äkillinen kuolema on tilanne, johon ei varmasti pysty kaikilta osin mitenkään varautumaan. Emmekä mielellämme halua edes pohtia tällaisia asioita, kun kaikki on hyvin. Tuoreimman Vakuutustutkimuksen mukaan kuitenkin joka viides suomalainen kokee puolison kuoleman merkittäväksi elämäänsä vaikuttavaksi riskiksi.

Läheisen kuolemaan voi ja kannattaa taloudellisesti varautua. Erityisen tärkeää tämä olisi tilanteessa, jossa perheen tulot ovat yhden aikuisen varassa, perheessä on pieniä lapsia ja kotitaloudessa on isoja taloudellisia vastuita, kuten asuntovelkaa. Perheenhuoltajan poismeno aiheuttaa tällaisissa tilanteissa usein taloudellisen turvan vajeen, joka olisi ollut ainakin osittain paikattavissa vakuutuksella.  Nekin suomalaiset, jotka ovat henkivakuutuksen ottaneet, kattavat vakuutuksella vain noin neljä prosenttia siitä taloudellisesta menetyksestä, joka aiheutuu perheelle pääasiallisen huoltajan kuoleman johdosta.

Rahassa tämä kuolemanvaraturvan vaje merkitsee jopa yli 200 000 euroa perheen taloudessa kuoleman jälkeisinä vuosina. Koko kansantalouden tasolla Suomen turvavaje vastaa yhden vuoden bruttokansantuotetta.

Lakisääteinen sosiaaliturva ei riitä kattamaan kotitalouksien asuntovelkaa, tai muitakaan pakollisia kustannuksia, jos toinen tai kumpikin perheenhuoltaja kuolee. Kansalaisia tulisi kannustaa vapaaehtoisten henkilövakuutusten ottamiseen. Näin perheiden toimeentulo turvattaisiin myös kuolemantapauksen sattuessa. Taloudellinen turva voi ehkä omalta pieneltä osaltaan myös lievittää omaisten ahdinkoa.

Yhteiskunnan siis pitäisi kannustaa perheitä huolehtimaan vapaaehtoisilla vakuutuksilla henkiturvastaan.  Tällä hetkellä valtiovarainministeriö kuitenkin kaavailee täysin vastakkaiseen suuntaan menevää uudistusta. Osana perintö- ja lahjaverolain uudistusta VM on kiristämässä henkivakuutuskorvausten verotusta. Ehdotetut toimenpiteet johtaisivat siihen, että osa ennestäänkin turvavajeen kannalta riittämättömistä vakuutuskorvauksista menisi jatkossa verokarhun ruokkimiseen perheen kohtaamien taloudellisten iskujen pehmentämisen sijaan.

Vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla järjestetään se osa taloudellisesta turvasta, jota yhteiskunta ei pysty takaamaan. Tällaiselle kansalaisten omaehtoiselle varautumiselle on kasvavaa tarvetta, kun sosiaaliturvan kattavuutta jatkuvasti pienennetään.  

Nykyinen vakuutuksesta maksetun kuolintapauskorvauksen verohuojennus lähtee siitä arvoperustasta, että yhteiskunnalla on erityinen tarve helpottaa esimerkiksi lesken ja lapsien tilannetta toisen huoltajan kuolintapauksessa. Ei ole järkevää, että perhe joutuu tekemään kohtuuttomia ratkaisuja - esimerkiksi myymään pakon edessä oman asunnon verojen maksamisen vuoksi. Tämän arvoperustan merkitys ei ole pienentynyt kuluneiden vuosien aikana, vaan se on entisestään korostunut mm. asuntojen hintojen nousun vuoksi. Asuntojen realisointi saattaa myös olla käytännössä mahdotonta puuttuvien markkinoiden vuoksi erityisesti muuttotappiosta kärsivillä alueilla.

Perheiden talouden turvaamisen lisäksi riskihenkivakuutuksilla on merkittävä rooli yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamisessa yrittäjän kuoleman varalta. Henkivakuutuksesta saatavan korvauksen avulla perinnönsaaja ja yrityksen jatkaja voi varautua perintöverojen maksamiseen sekä muiden mahdollisten perillisten perintöosuuksien lunastamiseen ja näin jatkaa yritystoimintaa keskeytyksettä. Tämänkin varmistaminen lienee Sipilän hallituksen tavoitteiden mukaista.

 Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja

 

 

 

 

Kirjoittajasta

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Kauppi on Finanssialan toimitusjohtaja. Seuraa @Piianoora Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.