veronmaksajat.fi

Eipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjalla

Piia-Noora Kauppi

Kotitalouksien ylivelkaantumisen uhasta on kaikkien syytä olla huolissaan. Tikun nokkaan on nostettu erityisesti suuret asuntolainat. On hyvä muistaa, että pankit arvioivat aina asiakkaansa maksukyvyn huolella. Tärkeä työkalu tässä on asiakkaiden stressitesti, jossa maksukykyä punnitaan luottopäätöksen yhteydessä sen hetkistä korkotasoa huomattavasti korkeammilla koroilla.

Finanssivalvonta on nyt ehdottanut uusia työkaluja kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäisemiseen. Myös vasta vähän aikaa voimassa olleeseen lainakattoon on ehditty vaatia tiukennusta. Lainakaton sanotaan toimivan puutteellisesti, koska se mahdollistaa liian suuret luotot ja sitä voidaan kiertää kulutusluotoilla. 

Lainakatto toimii suurin piirtein niin kuin odotetiin. Tämän johtopäätöksen voi tehdä Finanssivalvonnan julkistamista tiedoista. Uusien asuntoluottojen keskimääräinen luototussuhde oli viime vuoden syys-joulukuussa hieman alle 68 prosenttia eli selvästi alle katon, joka on 90 prosenttia. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia. Tämän verran asiakkaat siis saivat keskimäärin asuntolainaa suhteessa vakuuksiin.

Kun lainakattolakia laadittiin, siitä tehtiin tarkoituksella ”kaksitoiminen”. Normaalioloissa katto toimii koko ajan taustalla ja estää ylilyöntejä velkaantumisessa.  Jos tilanne kuitenkin kehittyy huolestuttavaan suuntaan, viranomaiselle annettiin valtuudet tiukentaa kattoa kymmenellä prosenttiyksiköllä ja rajata hyväksyttävien vakuuksien joukkoa. Tällöin sääntely puree entistä tiukemmin ja rajaa tehokkaasti velkaantumista.

Finanssialan mielestä nyt ei ole aika suunnitella uusia rajoitteita, vaan on kerättävä lisää kokemuksia nykyisten välineiden toimivuudesta. Samalla voidaan odottaa, minkälaisia esityksiä komissio tekee EU-maiden makrovakauspolitiikan yhdenmukaistamisesta. Makrovakauspolitiikka on uusin lisä viranomaisten työkalupakissa perinteisten finanssi-, raha- ja rakennepolitiikan rinnalla. Sillä pyritään ehkäisemään rahoitusjärjestelmästä lähtöisin olevia ongelmia, jotka voivat heiluttaa koko taloutta.

Lainakatto on esimerkki makrovakausvälineistä, joita eri maissa on otettu viime vuosina käyttöön. Tällä hetkellä tilanne EU:ssa on kirjava, ja eri maissa on käytössä erilaisia välineitä, joiden käyttöä ei ole yhdenmukaistettu.

On hyvä, että Finanssivalvonta julkistaa tietoja lainakattosääntelyn toimivuudesta. Finanssialakin on tätä peräänkuuluttanut. On tarkoin selvitettävä, miksi lainakattoa ei ole joissain tapauksissa noudatettu. Onko kyse esimerkiksi siitä, että ohjeistuksessa ja sääntelyssä on epätarkkuutta? Käytännössä on havaittu, että lainakattosääntelyn toimeenpano on monimutkaista, koska asiakkaiden tilanteet vaihtelevat.

Finanssivalvonnan esittämät tuloihin kytketyt laina- ja lainanhoitomenokatot olisivat vaikeita soveltaa käytännössä, koska kotitalouksien elämäntilanteet vaihtelevat vuodesta toiseen. Katot voisivat helposti johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Lisäksi niitä ei ole harmonisoitu EU-tasolla vaan kyse olisi kansallisesta lisäsääntelystä.

Asunnon hankinta on kotitalouksien tärkeimpiä päätöksiä, joka voi edellyttää vuosikausien valmistautumista ja säästämistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että asuntorahoitusta koskeva sääntely on johdonmukaista ja pitkäjänteistä.

Kotitalouksien velkaantumiskeskustelussa on tärkeä muistaa, että Suomessa pankkien luottotappiot asuntoluotoista ovat hyvin vähäiset. Finanssivalvonta korostaa tuoreimmassa Valvottavien taloudellinen tila -raportissaan, että pankkisektorin vahva vakavaraisuus on kohentunut edelleen. Se on osaltaan osoitus vastuullisesta lainapolitiikasta ja pankkien hyvästä kunnosta.

Piia-Noora Kauppi

Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja. 

Kirjoittajasta

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Kauppi on Finanssialan toimitusjohtaja. Seuraa @Piianoora Twitterissä.