veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Terrorismin rahahanat tukittava

Piia-Noora Kauppi

Viikonlopun terrori-iskut Pariisissa järkyttivät syvästi koko maailmaa. Jihadistit ovat muuttaneet toimintatapaansa menetettyään asemiaan Syyriassa ja Irakissa. Egyptistä kotimatkalla olleen venäläiskoneen räjäyttäminen, Beirutin tuhoisat pommi-iskut torstaina ja perjantai-illan iskut Pariisissa kertovat muutoksesta.

Iskujen tekijäksi ilmoittautunut ISIS on valinnut kohteensa tarkkaan. Shiia-muslimien militanttijärjestö Hizbollah taistelee IS-joukkoja vastaan Syyriassa. Niin Venäjä kuin Ranskakin ovat ottaneet roolia Lähi-idän kriisipesäkkeissä Irakissa ja Syyriassa. Venäjä tukee ilmaiskuillaan lännen hyljeksimää presidentti Bashar al-Assadia hänen taistelussaan Islamilaisen Valtion terroristeja vastaan. Ranska taas aloitti viime vuonna iskut ISIS:in leirejä vastaan Irakissa ja laajensi toimintaansa Syyriaan tämän vuoden syyskuussa.

Radikaalien islamistiryhmien hyökkäykset herättävät valtaväestössä pelkoja, jotka vaikuttavat käsityksiimme islamilaisuudesta. Etenkin ääriliikkeet pyrkivät luomaan mielikuvan, että itse islam - eivät ainoastaan sen fundamentalistiset ja radikaalit muodot - on uhka, jota meidän täytyy alkaa torjua vetäytymällä siilipuolustukseen. Siksi kaikkein vaarallisinta on, jos kaikki islaminuskoiset leimataan uhaksi läntisen maailman liberaaleille arvoille.

On kuitenkin muistettava, että terrorismi on ilmiö, jossa uskonnoilla on aina ollut vahva sija. Jokaisella uskontokunnalla on omat radikaalit höyrypäänsä. On lähes sama, onko kasvotusten Aleppon lähiössä kasvaneen muslimijihadistin vai Yhdysvaltain keskilännen raamattuvyöhykkeen punaniskakristityn kanssa. Tai onko vastassa intialainen hindunationalisti tai synagogansa takana konepistooliaan virittelevä juutalainen.

Poliittiset reaktiomme terrorismiin vaativat perusteellista harkintaa. Selvää on, että EU:ssa meidän on tehtävä yhdessä enemmän torjuaksemme terrorismin uhkaa. Tulevat EU:n päätökset pakolaistilanteen hallitsemiseksi, turvapaikanhakijoiden todellisten vaikuttimien selvittämiseksi ja terrorismin rahahanojen sulkemiseksi on tärkeää viedä käytäntöön määrätietoisesti.

Turhaa hätiköintiä pitää välttää ja paniikkimielialaa ei saa lietsoa. Keskeisessä roolissa tulevat olemaan muun muassa viranomaisten tiedonsaantiin liittyvät kysymykset, joiden osalta Suomenkin on ajettava nykyistä voimallisemmin automatisoitua tietojenvaihtoa.   

Terrorismin torjunta on ajankohtainen teema myös meillä Suomessa. Toistaiseksi Suomen ainoan syytteisiin asti edenneen terrorismijutun käsittely alkaa tänään 16.11. Helsingin hovioikeudessa. Viime torstaina VM julkaisi rahanpesun torjuntaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen. EU:n neljäs rahanpesudirektiivi pannaan kansallisesti täytäntöön uudella rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevalla lailla, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alussa.

Puuttuminen terrorismin rahavirtoihin on erittäin tehokas tapa torjua terrorismin uhkaa. Esimerkiksi Al-Qaidaa on saatu heikennettyä kansainvälisellä yhteistyöllä, jolla rahoitusta on tilkitty ja tiedustelutiedonvaihtoa kehitetty. On kyse sitten kokonaisista armeijoista tai pienemmistä terroristiryhmistä tai jopa muutaman yksilön soluista, joku taho näitä kaikkia rahoittaa, aseistaa, majoittaa ja huoltaa. Toisaalta ainoa keino ehkäistä konkreettiset iskut on saada riittävän varhain tietoa. 

KRP:n rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti viime vuonna 13 ilmoitusta varoista, joilla epäiltiin olevan yhteys terrorismin rahoitukseen. Tällä hetkellä noin 50 henkilön ja yhteisön varoja on Suomessakin jäädytettyinä tutkinnan ajan. Viime vuonna Suomessa toimivat pankit tekivät 1 125 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Moniko niistä loppujen lopuksi on rahanpesua tai linkittynyt kansainväliseen terrorismiin, sitä ei tiedetä.

Ongelmia aiheuttaa myös se, että pääosa terrorismin rahoitukseksi arvioiduista teoista on tehty laillisesti hankituin varoin ja täysin tavanomaisilta vaikuttavina maksutapahtumina. Käytännössä tällaisten liiketapahtumien havaitseminen ja tunnistaminen pelkästään pankin omin toimenpitein on vaikeaa.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen perustuu kansainvälisiin standardeihin sekä eurooppalaiseen sääntelyyn. On tärkeää varmistaa, että globaaleilla markkinoilla noudatetaan yhdenmukaisia ja riittävän tehokkaita asiakkaan tuntemista sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevia menettelytapoja.

Terrorismin rahoitusta koskevien säännösten soveltaminen on monin tavoin hankalaa ja vaatii finanssialan toimijoilta merkittävästi resursseja. Oikeiden, suhteellisuusperiaatteen mukaisten ja tehokkaiden toimintamallien löytämiseen kannattaa satsata.  Tämä on kaikkien osapuolten etu. 

Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja 

Kirjoittajasta

Piia-Noora Kauppi

Piia-Noora Kauppi on Finanssialan toimitusjohtaja. Seuraa @Piianoora Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.