veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Lainan korkosuoja on myös riskisijoitus

Ulla Simola

Juuri nyt on edullista ottaa asuntolainalle korkosuojaus! Kannattaa ottaa ennen kuin suojauksen hinta nousee!

Voi pojat, tämä on kuultu niin monta kertaa vuosien mittaan.

Uutta on vain se, että suojausta markkinoidaan nyt myös hallituksen suunnitelmilla höylätä asuntolainan korkojen verovähennystä entisestään.

Korkosuojaustuotteita ja -tapoja on nykyään niin paljon, että jokainen varmaan löytää itselleen mieluisan.

Ensin kannattaa silti miettiä, tarvitsetko tai haluatko korkosuojauksen.

Suojaus saattaa olla monelle velalliselle järkevä ja kodin taloutta vakauttava ratkaisu, hyvässä lykyssä tuottoisakin. Koska pankit kuitenkin pitävät huolta suojauksen markkinoinnista, pohdiskelen nyt suojausta vähän muista kulmista.

Monenmuotoisia maksuja

Aloitetaan vaikka hinnasta. Korkosuojauksesta joutuu aina maksamaan, sillä suojauksella siirrät pankin kannettavaksi omaa riskiäsi koron noususta. Maksu voi olla esimerkiksi kertamaksu tai sisältyä lainan marginaaliin.

Et voi koskaan etukäteen tietää, kannattaako suojaus rahallisesti.

Yleissääntö on, että korkojen pitäisi nousta aika reippaasti ja pysyä pitkään korkealla, jotta hyötyisit suojauksesta. Mitä kalliimpi suojaus, sitä enemmän korkojen tulisi nousta, jotta suoja maksaisi itsensä takaisin.

Toisaalta suojaa saa halvalla juuri silloin, kun markkinoilla ei uskota korkojen nopeaan ja voimakkaaseen nousuun. Silloin pienenee myös todennäköisyys, että suojasta ehtisi hyötyä.

Kukaan ei pysty ennustamaan, miten korot kehittyvät. Markkinoiden menoa kierroksen jos toisenkin seurannut Danske Bankin johtava neuvonantaja, ekonomisti Lauri Uotila on aina painottanut, että reilua vuotta pidemmälle ei ennusteita juuri kannata edes yrittää.

Pankeissa korkosuojausta verrataan vakuutukseen – ostat vakuutuksen, joka takaa, että lainakorko ei ”vakuutusaikana” nouse yli sovitun rajan.

Yhtä hyvin suojausta voisi verrata sijoitukseen, ja silloin siinä näkyy myös riski. Jos lainasi korko ilman suojausta nousisi yli suojaustason, hyödyt suojasta. Jos suojaustason ylittävää koronnousua ei tule, menetät korkosuojauksesta maksamasi hinnan saamatta siitä rahallista hyötyä.

Jos suojaus on esimerkiksi korkoputki, jossa lainan korolle on sovittu sekä lattia että katto, kärsit tappiota, jos korkotaso ei nousekaan lattian yläpuolelle. Jouduthan maksamaan lattiakoron, vaikka korko markkinoilla olisi sitä alempi.

Suojauksen hankkiessasi teet siis tavallaan sijoituksen, jonka onnistuminen riippuu siitä, miten korot tulevaisuudessa kehittyvät.

Korkojen kehityskäyristä on sitten jälkikäteen helppo havaita, missä kohdin suojaus olisi kannattanut ja missä ei. Tässäkin on yhtymäkohta sijoittamiseen: esimerkiksi osakesijoittaja näkee menneisyyden kurssikäyristä piinallisen hyvin, milloin osakkeita olisi kannattanut ostaa ja milloin myydä.

Kriisi ei loppunutkaan

Kymmenkunta viime vuotta vuoden 2008 finanssikriisin ympärillä ovat opettaneet ainakin suhtautumaan ”vanhoihin totuuksiin”, kuten:

Nyt korot ovat niin alhaalla, että ne tuskin voivat enää merkittävästi laskea.

Näköjään voivat.

Nyt korot ovat olleet alhaalla niin kauan, että näin halpojen korkojen aika ei voi jatkua enää pitkään.

Näköjään voi.

Esimerkiksi vuoden 2011 alussa korkosuojaus oli erityisen näkyvästi tapetilla.

Takana oli nousukausi lähes 5,5 prosentin korkotasoilla. Korot olivat vuonna 2009 romahtaneet, ja 2011 ne näyttivät kääntyneen nousuun. Vuoden euribor pyöri 2 prosentin vaiheilla. ”Näin matala korkotaso ei ole normaali. Kannattaa kiireesti varautua korkojen nousuun”, varoiteltiin.

Alkuvuodesta 2011 pyysin Taloustaidon juttuun kolmelta pankilta tarjouksen 100 000 euron asuntolainan korkokatosta. Esimerkkilainan viitekorkona oli 12 kuukauden euribor. Katon oli määrä varmistaa, että lainan viitekorko ei viiteen vuoteen nousisi yli 3,5 prosentin. Katto maksettiin kertamaksulla. Hinta eri pankeissa oli silloin 2 500-2 700 euroa.

Noista tarjouksista on nyt neljä ja puoli vuotta, ja kuinka kävikään: juuri 2011 koettiin ”euriborhuippu”, kun 12 kuukauden euribor kipusi heinäkuussa 2,18 prosenttiin ja 3 kuukauden euribor 1,6 prosenttiin.

Siitä lähtien korot ovat lasketelleet alamäkeä. Tänä vuonna kesäkuun alussa vuoden euribor oli noin 0,16 % ja 3 kuukauden euribor -0,013 %.

 Euriborkorot kuukausittain 2006-2015

 

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.