veronmaksajat.fi

Haloo, en myy!

Ulla Simola

Luuri ja lankaliittymä tekivät minusta suositun: jo toistakymmentä vuotta minua on pommitettu kirjeillä, joiden lähettäjät haluavat ostaa puhelinosakkeeni.

Minulla on yksi (1) Aina Groupin osake. Se on perua ajalta, jolloin puhelinliittymä ja puhelinosake olivat kytköksissä toisiinsa.

Vanhoissa lankapuhelinfirmoissa alkoi 2000-luvun alun teknobuumissa tapahtua. Tuossa samassa aallossa syntyi Aina Group, kun Hämeen Puhelimesta, Hämeen Sanomista ja Hämeen tietotekniikkakeskuksesta tehtiin konserni.

Ainan osakkeella ei ole minulle enää mitään erityistä merkitystä. Kun puhelinfirmat alkoivat kiinnostaa suomalaisia sijoituskohteina, ajattelin vain, että enpä myy. Pidän tuon yhden osakkeen ja katson, mitä tapahtuu.

Hiljaa mielessäni tietysti odotin, että jonkin yritysjärjestelyn yhteydessä lyön osakkeen lihoiksi ja korjaan ruhtinaallisen voiton.

Sellaista tilaisuutta ei sitten tullutkaan, mutta ei Aina silti ole huono sijoitus ollut. Listaamaton Aina on monena vuonna jakanut oikein hyvää osinkoa, josta ei ennen vuotta 2014 tarvinnut maksaa edes veroa.

Viime vuonna rahantulo ylitti jo kaikki odotukset, kun 100 euron osingon lisäksi tilille pamahti 285 euroa pääomanpalautusta.

Toisaalta pääomanpalautus tarkoittanee, että Ainalla ei ole mielessä varteenotettavia investointeja tai kehityshankkeita. Pääomanpalautusrahat Aina sai myymällä kuluttaja- ja verkkoliiketoimintansa Telia Soneralle. Jotkut ovat sitä mieltä, että Aina ei tuon kaupan jälkeen ole enää kiinnostava sijoituskohde ensinkään.

"Toimi nopeasti!"

Jään siis odottelemaan, vieläkö ostotarjouskirjeitä tipahtelee postilaatikkoon. Tähän mennessä niitä on muistini mukaan tullut joka vuosi, joinain vuosina monin kappalein. Pöytälaatikon pohjalle on jäänyt niistä 12. Tarjoushinta on vaihdellut 300 eurosta 830 euroon.

Kirjeisiin on viritetty osakkeenomistajalle houkutuksia. ”Ostamme vielä 63 kpl Aina Group Oy:n osakkeita korotettuun hintaan. Toimi nopeasti, niin ehdit tekemään kaupat.” ”Ostamme osakkeita vain rajoitetun ajan.” ”Tuntuuko, että osakkeet makaavat maksullisella arvo-osuustilillä turhaan?

Ehkä paras on kuitenkin tämä: ”Maksamme Teille koko kauppasumman lyhentämättömänä!

Ostajat tarjoutuvat hövelisti myös maksamaan kaupasta varainsiirtoveron. Se kylläkin kuuluu ostajan maksettavaksi joka tapauksessa.

Halvalla olisi mennyt

Muutaman kerran olen vuosien varrella katsastanut, mitä muualla kenties osakkeesta voitaisiin maksaa. Ostotarjouskirjeissä ei aina ole tarjottu hyvää hintaa.

Toistaiseksi viimeisin tarjous tuli viime elokuussa, 550 euroa. Privanet-pankkiiriliikkeen noteeraukset kertovat, että aivan pian sen jälkeen kurssi lähti nousuun ja kipusi noin 800 euroon. Nousun syynä oli pääomanpalautus, ja sen perässä ostajakin varmasti oli. Kun palautus oli maksettu ulos, kurssi rojahti takaisin 500 euron vaiheille.

Ennen kuin myy on siis aina syytä tiedustella, mitä osakkeesta muualla tarjottaisiin ja onko yhtiössä kenties tapahtumassa jotain, mikä voisi vaikuttaa hintaan. Puhelinyhtiöiden noteerauksia näkee esimerkiksi Privanetin verkkosivuilta.

Muuten: Privanetin toimitusjohtajan Kimmo Lönnmarkin mukaan perikunnat ovat aika usein myymässä vainajalta jäänyttä puhelinosaketta ”vaikka väkisin”. Osakkeesta halutaan päästä eroon melkein hinnalla millä hyvänsä.

Ehkä kukaan ei jaksa siinä tilanteessa kiinnostua yksittäisestä osakkeesta. Puhelinosakkeeseen kannattaa kuitenkin suhtautua kuin mihin tahansa muuhunkin omaisuuteen eikä dumpata sitä pois alihintaan.

Lue listaamattomista puhelinosakkeista lisää Taloustaidon jutusta.

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.