veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Rahat pankkiin vai patjaan?

Ulla Simola

Jos pankkitalletuksesta alettaisiin periä maksua, nostaisin säästöni ja siirtäisin ne kotiin patjan pehmikkeiksi. Vaviskaa siis, suomalaiset pankit!

Patjapäätöstä ei onneksi tarvitse tehdä nyt, mutta tilannetta on parasta seurata.

Olen viime aikoina kuullut talousasiantuntijoiden pohtivan, pitäisikö Euroopan keskuspankin EKP:n muuttaa talletuskorkonsa negatiiviseksi. Se ei koskettaisi tavallista säästäjää suoraan, mutta mutkan kautta kylläkin.

Keskuspankki maksaa korkoa euroalueen pankeille, jotka tallettavat rahojaan keskuspankkiin. Negatiivinen korko tarkoittaisi, että pankit joutuisivat maksamaan keskuspankille talletuksistaan.

Euroalueen talous takkuaa eikä raha liiku. Osa talousasiantuntijoista tuumii, että negatiivinen korko kannustaisi pankkeja panemaan rahaa kiertoon eli lainaamaan nykyistä hanakammin yrityksille ja kotitalouksille. Silloin kulutus ja investoinnit lisääntyisivät ja talouskasvu saisi vauhtia.

Kävisikö näin? Siitä ei ole varmuutta.

Tanskassa on oma kruununsa ja keskuspankkinsa, ja siellä negatiivista keskuspankkikorkoa on käytetty. Tavoitteena on ollut painaa kruunun kurssi halvemmaksi, ja siinä on onnistuttukin. Halvempi valuuttakurssi on omiaan tukemaan vientiä, mutta mistään erityisestä talouden piristysruiskeesta ei kuulemma ole havaintoja.

Meitä kuluttajia/säästäjiä ei suoranaisesti kiinnosta, mitä pankit joutuvat milloinkin pulittamaan keskuspankille. Paha vain, että jotain tietä kaikenlaiset rahoituksen kustannukset kaatuvat ns. loppukäyttäjän niskaan. Ja tässä ravintoketjussa kuluttaja on alimmalla tasolla.

Jos keskuspankin talletuskorko muutettaisiin negatiiviseksi, pankit voisivat periaatteessa siirtää kustannukset asiakkaille painamalla tilien korot pakkasen puolelle. Tallettaja joutuisi siis maksamaan siitä, että saisi säilyttää rahojaan pankissa.

Vaikea kuvitella, että näin pitkälle mentäisiin (ei ole muuten menty Tanskassakaan).

Miksi? Syy selviää tämän tekstin alusta: minä todennäköisesti nostaisin rahani, ja minun lisäkseni niin tekisi todella moni muukin.

Voisi syntyä talletuspako.

Se olisi vaarallinen koko rahoitusjärjestelmälle, ja siksi sitä pelätään. Esimerkiksi finanssikriisin puhjettua vuonna 2008 talletussuojaa alettiin nostaa euromaissa juuri siksi, että talletuspaon uhkakin ehkäistäisiin. Nykyään talletussuoja turvaa EU:ssa talletukset peräti 100 000 euroon asti tallettajaa ja pankkia kohti.

Tosin vilu tulee tallettajalle nytkin, kun korkotasoa miettii. Etenkin useimmat säästö- ja käyttelytilien korot ovat jokseenkin tai täysin nollilla, eikä edes määräaikaistalletuksista tai ns. sijoitustileistä lohkea todellista korkotuottoa. Kun otetaan huomioon inflaatio ja korosta maksettava vero, talletuksen ostovoima yleensä pienenee talletusaikana.

Korkojen liikkeistä ja sijoittajan koroista lisää Taloustaidon numerossa 1/2014.

>>Taloustaito

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.