veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Oliko muki heinäkuussa puolityhjä vai -täysi?

Tommi Rytkönen

Kevään ja kesän asuntoaiheisia otsikoita selaamalla voisi vetää sen johtopäätöksen, että asuntomarkkinat olisivat täysin kiinni. Tämähän ei pidä paikkaansa. Alustavien tilastojen mukaan heinäkuussa tehtiin koko maassa välittäjien toimesta runsaat 5 500 asuntokauppaa. Tuosta määrästä käteltiin kaupoiksi kauniissa pääkaupungissamme hieman vajaat kuusisataa. Kauppamäärät olivat Helsingissä hyvin tarkasti viime vuoden tasolla, muualla maassa kymmenisen prosenttia takamatkalla.

Kerrostaloasuntojen keskineliöhinnoissa ei tarkasteluvälillä heinäkuu 2013–heinäkuu 2014 tapahtunut oikeastaan mitään, mitä voisi otsikkoon nostaa. Keskineliöhinnat joustivat Helsingissä prosentin-kaksi ja olivat muualla Suomessa hieman edellisheinäkuuta ylempänä. Ero menee tilastolliseen värinään.

Kaupan rakenteessa on kuitenkin eroja, ja pääkaupunkiseudulta voisi poimia muutamia mielenkiintoisia havaintoja.

Helsingissä myytyjen kerrostaloasuntojen absoluuttinen velaton hinta laski kolmisen prosenttia vuoden takaa. Se voisi kertoa siitä, että ostettiin vähän pienempiä, vähän kauempaa keskustasta ja vähän enemmän remonttia kaipaavia asuntoja.

Heinäkuussa myytyjen kaksioiden määrä jäi Helsingissä toista vuotta peräkkäin noin 200 asunnon tasolle, kun niitä myytiin pari vuotta sitten keskikesällä kolmisen sataa. Tässä asuntotyypissä tarjonnan kapeus selvimmin rajoittaa kauppamääriä. Kahden huoneen asuntoja ei tule kaupan, koska kaksiossa kun voi pieni perhekin odotella talouden taivaanrannan selkiytymistä hieman pidempään. Välittäjät ovatkin puhelleet, että Helsingin kantakaupungissa on nähtävissä kysynnän siirtymistä kaksioista kolmioihin, absoluuttisten hintojen alkaessa olla varsin lähellä toisiaan.

Helsingissä rivi- ja omakotitalokauppojen suhteellinen osuus kaikista asuntokaupoista on niin pieni, että kauppamäärien vaihteluista ei oikein voi sanoa kuin että määrä oli kutakuinkin samalla tasolla kuin viime vuonna.

Suomalaisten asuntounelmien muuttuminen realismiksi näkyy myös Helsingissä, mutta erityisen selvästi vauraassa naapurikaupungissa, Espoossa. Vaikka kappalemääräisesti kauppoja tehtiin Espoossa heinäkuussa jopa muutama enemmän kuin vuosi sitten, kauppaan keskimäärin käytetty rahasumma oli nyt eri ja omakotitaloissa muutos näkyy selvimmin.

Vuosi sitten heinäkuussa espoolaisen omakotitalon ostoon keskimäärin sijoitettiin noin 450 000 euroa ja tänä vuonna keskihinta jäi hieman vajaaseen 380 000 euroon.  Ja se on jo tuhti suhteellinen muutos.

Oliko asuntomarkkinoiden muki sitten heinäkuussa 2014 puolityhjä vai -täysi? Asuntomarkkinoita ei voi nytkään kuvata yhdellä laatusanalla. Markkinat ovat hyvin paikallisia, eikä Helsingin tilanne kerro juuri mitään edes Espoosta, saati sitten koko maasta. Huolimatta talouden epävarmuudesta mittava määrä suomalaisia päätyi heinäkuussakin tekemään asuntokaupan, enkä millään jaksa uskoa että liikkeellä olisi jotenkin syyntakeetonta porukkaa.  Matala korko antaa järjestelyaikaa niille, joiden työuraan on tullut katko ja vuokrien korkeus työntää ihmisiä asuntonäytöille.

Näin ollen ajattelisin asuntomarkkinoiden mukin olleen heinäkuussa mieluummin puolitäysi kuin puolityhjä.

Tommi Rytkönen on Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja

 

Kirjoittajasta

Tommi Rytkönen

Tommi Rytkönen on Smartumin toimitusjohtaja. Seuraa @rytkoraattori Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.