veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Jonkun lompakko lihoi

Ulla Simola

Huomasitko, että 2013 oli loistava vuosi säästäjälle ja sijoittajalle? Sijoittamisen ammattilaiset ovat iloinneet osakekurssien kovasta noususta, ja muun muassa työeläkeyhtiöiden varat kasvoivatkin mukavasti.

Kiitos tiedosta! Olen iloinen, että pussin pohjalle kertyy lisää minunkin tulevia eläkkeitäni varten – etenkin, kun omat säästöni eivät kyllä karttuneet lainkaan yhtä vauhdikkaasti kuin eläkevarat .

Näin äskettäin Evli Pankissa Bloombergin tietoihin perustuvan listauksen, jonka mukaan vuodesta 2013 näytti tulevan yksi kaikkien aikojen parhaista osakevuosista globaalisti.

Helsingin pörssissä nousu on ollut vähintään yhtä vauhdikas kuin maailmalla: kurssit nousivat vuoden 2013 aikana keskimäärin 25-30 prosenttia.

Jos olisi vuoden alussa omistanut pörssin koostumusta vastaavan 10 000 euron osakesalkun, sen arvo olisi voinut nousta jopa 13 000 euroon. Jos olisi ollut 50 000 euron salkku, sen arvo olisi parhaassa tapauksessa noussut 65 000 euroon – vuodessa. Huh.

Mutta onnistuisiko tuo keskivertosäästäjältä? Jo osakeostojen epäonnisella ajoituksella moiset kasvuluvut jäävät haaveeksi. Jos vastaava osakesalkku olisikin ostettu esimerkiksi alkuvuodesta 2011, sen arvo voisi olla nyt lähes sama kuin ostettaessa.

Jos salkku olisi ostettu 2007, se olisi edelleen erittäin tukevasti tappiolla. Vaikka pörssit ovat olleet enimmäkseen noususuunnassa jo viitisen vuotta, finanssikriisin jättirysäystä edeltävälle tasolle ei ainakaan Helsingissä ole vieläkään päästy.

Kymmenen vuoden kurssikäppyrää katsoessa havaitsee helposti, miten suuri merkitys sijoittajalle on sijoituskohteiden hajautuksen lisäksi ajallisella hajautuksella eli osakkeiden ostamisella monessa erässä eri aikoina, eri hinnoilla.

Helsingin porssi2

Laskut ja nousut antavat mahdollisuuden tienata, jos osaa ja viitsii olla aktiivinen sijoittaja. Sijoitusammattilaiset ovat viime vuosina sanoneet, että perinteinen osta ja unohda -filosofia ei nykyoloissa toimi. Ehkä näin on, tai sitten sijoituksissa täytyy varautua todella pitkään aikajänteeseen.

Maallikosta muuten viime vuosien kurssiralli tuntuu jotenkin epätodelliselta.

Läntinen maailma on piehtaroinut talouskriiseissä ja koko maailmantaloudenkin kasvu pääsi jo hiipumaan.

Suomessa vienti ei vedä, teollisuuden investoinnit ovat jähmettyneet nollille, rakentaminen on vähentynyt ja kulutuksen kasvu nuupahtanut.

Silti pörssi porskuttaa ja kurssit nousevat. Miten se on mahdollista?

”Yritykset ovat säästäneet ja onnistuneet muutenkin sopeutumaan tilanteeseen. Kustannukset ovat alkaneet pienentyä, ja tukena on ollut kevyt rahapolitiikka”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki selittää.

”Nykyinen kurssitaso kuitenkin edellyttää, että kasvua tulee. Muussa tapauksessa kursseissa nähdään korjausliike alaspäin.”

Korjausliikettä tai vähintäänkin nousun taittumista vartoavat jo monet, vain ajankohta tuntuu olevan avoinna. Vuonna 2014 vai vasta parin kolmen vuoden päästä?

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.