veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Epävarmuus hellittää, kun ottaa talouden omiin käsiin

Tommi Rytkönen

Suomalaisten kuluttajien tulevaisuuden uskon paras tilastollistaja eli Tilastokeskus uutisoi 28.7. kollektiivisen uskomme lähitulevaan värähtäneen hieman ylöspäin heinäkuussa. Itse asiassa tulema taisi olla tämän vuoden positiivisin. Tulevien kuukausien julkistukset tulevat sitten näyttämään, minkä verran luvussa oli helteiden loiventamaa mielenmaisemaa ja minkä verran yksinkertaisesti turtumista synkistelyyn. Joka tapauksessa taloutta seurailevan kannattaa käväistä aina kuun loppupäivinä osoitteessa www.stat.fi kurkkaamassa, miten toiveikkaita noin 1500 suomalaista olikaan oman ja maamme taloudellisen lähitulevan suhteen.

Yksilötason valintojen yhteyttä koko maan talouteen on hankala hahmottaa, mutta näyttää kuitenkin siltä, että kuluttajina olemme laumaeläimiä. Auto tai asunto ostetaan samoihin aikoihin naapurin tai lankomiehen kanssa. Viime aikoina olemme olleet enemmänkin himmailulinjoilla. Varovaisuus on tietysti viisautta epävarmoina aikoina, etenkin kun ekonomistit ovat varsin yksimielisiä siitä, että työttömyydessä kynnetään ensi talvena vielä nykyistä syvemmällä. Toivottavasti pohjat kuitenkin löytyvät ja viimeistään keväällä näkisimme positiivisia uutisia muualtakin kuin Suomen Turusta.

Me suomalaiset olemme siis epävarmoja taloutemme tulevaisuudesta. Jos tilanne on konkretisoitunut duunien alta menoon, sivusta on turha viisastella. Neuvona on yksinkertaisesti, että jos lainaa on, kiireesti pankkiin. Maksueriä voi lähtökohtaisesti järjestellä varsin helposti, kun vaan itse on aktiivinen.

Työikäisistä yli 90 %:n arki rullaa kutakuinkin samaa rataa kuin ennenkin, mutta epävarmuus kalvaa. Kevään ja kesän uutisia selaillessa osui silmiin useammankin pankin edustajan neuvo: matalien korkojen aikana asuntovelkaisen kannattaa käyttää tarmonsa asuntolainan lyhentämiseen. Periaatteessa ymmärrän ajatuksen, mutta entäpä jos asiaa lähestyisi hieman toisin.

Levollisuus ei välttämättä lisäänny siitä, että 200 rahan asuntoon otetun asuntolainan määrän saa hiellä ja tuskalla painettua 100 rahasta 90:een. Entäpä sitten, jos luoti osuu yt-neuvotteluissa kohdalle ja taloutta joudutaan aidosti sopeuttamaan?  Lainaa on vähemmän ja korkoja on vähemmän maksettavana ja asunnon voi tietysti myydä. Oman kodin myynti ei ole kovinkaan monelle mieluinen juttu, vaikka kuinka ”käteen” jäisi hieman enemmän.

Lisäisikö taloudellista levollisuutta enemmän, jos säästössä olisikin 10 rahaa ja sitä kautta valinta myös enemmän omissa käsissä? Väitän että varsin moni voisi vastata kysymykseen ”kyllä”.  Tuon 10 rahan saaminen sivuun normituloista vie kuitenkin useimmilta tuskallisen pitkään. Jos sattuu kuulumaan asuntolainaisten kansanosaan, vaihtoehtona on yksi varsin vähän käytetty keino – hakea lyhennysvapaata silloin kun on pakko. Yksinkertaisesti  vain rakentaakseen itselleen taloudellisen puskurin, jonka turvin mieli on keveämpi. Valitsee sitten myöhemmin itse, tekeekö ylimääräisen lyhennyksen asuntolainaan vai ei. Toki tämä järjestely vaatii myös jälkikäteistä itsekuria; jos pesämunansa päättää rällätä iloiseen elämään, tulee tehneeksi mikrotasolla amerikkalaistyylisen kulutusjuhla-vivuttamisen. Ja sitä en toki tässä ole kenellekään suosittelemassa.

Avain on hankkia itselleen mielenrauhaa suunnitelmallisesti, lisätä vaihtoehtojaan ja erityisesti pitää valinta omissa käsissään. Uskon, että lyhennysvapaa irtoaa pankista kuin pankista, kun kertoo mitä tavoittelee (tai jos ei irtoa, niin sitten pitää ehkä pohtia pankkisuhdettaan uudelleen). Kansantaiteilija J. Ruonansuuta vapaasti lainaten: ”paneppa omalle kohalles”.

Tommi Rytkönen on Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja

 

Kirjoittajasta

Tommi Rytkönen

Tommi Rytkönen on Smartumin toimitusjohtaja. Seuraa @rytkoraattori Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.