veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Arpapelit säästäjän avuksi

Ulla Simola

Suomalainen ”kotitarvesijoittaja” on perinteisesti arvostanut sijoituskohteen turvallisuutta.

Tietenkin tuotto on tärkeä, mutta monelle on silti aivan olennaista, ettei säästetty pääoma häviä sijoitusriskin vuoksi (sivuutetaan tällä kertaa inflaatio, tuo salakavala syöppö).

Se on yksi selitys pääomaturvattujen sijoitustuotteiden myynnin kovaan kasvuun viime vuosina.

Tyypilliset pääomaturvatut tuotteet ovat monesta erilaisesta sijoitustuotteesta rakennettuja yhdistelmiä. Niitä kutsutaankin osuvasti paketoiduiksi tuotteiksi. Ammattilaiskielenkäytössä ne ovat strukturoituja tuotteita (kaikki strukturoidut eivät kuitenkaan ole pääomaturvattuja).

Yksityiselle sijoittajalle markkinoitavat pääomaturvatut tuotteet voivat olla nimeltään esimerkiksi osakeindeksilainoja, osakeobligaatioita tai indeksiobligaatioita.

Usein nämä paketit ovat mutkikkaita. Se on ymmärrettävää, kun samaan pakettiin yhdistellään erilaisia tuotteita ja ominaisuuksia.

Seurauksena on, että pakettituotteen kustannukset, riskit ja tuoton laskenta jäävät monella säästäjällä hämärän peittoon. Pääomaturva on kuitenkin vahva vetonaula.

Tuotteiden pääomaturva tehdään rakentamalla osa paketista mahdollisimman vähäriskisillä ja varmatuottoisilla korkosijoituksilla. Mistä sellaisia muka nyt löytää? Ei mistään, ei ammattilainenkaan.

Huippumatalan korkotason vuoksi pääomaturvan rakentaminen on käynyt vaikeaksi, ja se näkyy tuotteiden tarjonnassa ja myynnissä. Viime vuonna yleisölle tarjottujen ”pakettituotteiden” myynti yhteensä pieneni noin 18 prosenttia. Eniten väheni pääomaturvattujen tuotteiden myynti, lähes 40 prosenttia (lähde: Suomen strukturoitujen sijoitustuotteiden yhdistyksen tilasto).

Turvallisia ja edes jonkinmoisen hyvän tuoton mahdollisuuden antavia tuotteita pitää kuitenkin saada yleisölle tarjolle ja mieluiten niin, ettei pankkikaan joudu niiden vuoksi liikoja riskeeraamaan. Yksi vaihtoehto voivat olla arpapelityyppiset sijoitukset. Niitä on monilla pankeilla ollut tarjolla erilaisia jo pitkään.

Esimerkiksi Nordea myy sijoitustalletusta, jonka korko on 0 %. Talletukselle voi saada lisäkorkoa, jos euron kurssi taalaan nähden on 18.3.2015 vähintään 10 % alempi kuin lähtöpäivänä 3.4.2014.

Valuuttakursseja on täysin mahdotonta ennustaa vuoden päähän, joten lopputulos on totaalisesti tuurissa.

Helmikuun 22. päivän Helsingin Sanomien euron kurssikehitystä koskevassa jutussa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ”uskaltautui antamaan varovaisen arvion” kurssista. Hän ennusti, että tämän vuoden loppuun mennessä euro heikkenisi hieman, enimmilläänkin alle 10 prosenttia.

>>Taloustaito

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.