veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pirteä Venäjä väsähti

Ulla Simola

Mitä tehdä ennen niin oivalliselle sijoitukselle, joka näyttää lähteneen valumaan – kuka ties mihin? Pitäisikö myydä, kun kelpo tuotto vielä irtoaisi, vai odottaa aikaa parempaa?

Viime aikoina olen joutunut veivaamaan tätä Venäjä-rahastosäästöjeni kanssa.

Aloitin Venäjä-säästämisen kymmenkunta vuotta sitten ja olen kartuttanut säästöjä pikkusumma kerrallaan.

Venäjä-pottini jaksoi pitkään ilahduttaa aivan loistavalla keskimääräisellä vuosituotollaan. Nyt osa rahastoon panemistani kertasijoituksista on painunut pidemmäksi aikaa tappion puolelle, mutta alkuvuosien runsaat tuotot kannattelevat pottia.

Toki olen huomannut, että tuottoluvut ovat olleet pienenemään päin, mutta todenteolla havahduin vasta äskettäin: sijoitus junnaa lähes paikoillaan, on itse asiassa junnannut jo parisen vuotta.

Väsähdyksen syy löytyy Venäjän taloudesta. Talouskasvu on nuupahtanut, eikä nopeaa parannusta ole luvassa. Esimerkiksi Nordean ja OP-Pohjolan talousennusteissa arvioidaan tämän ja ensi vuoden talouskasvun jäävän 2-2,5 prosentin tietämiin.

Yksityinen kulutus on pitänyt taloutta vauhdissa, mutta kestääkö sekään, jos talouden muilla sektoreilla meno hiipuu?

Venäjän taloushan on riippuvainen öljystä ja kaasusta ja öljyn maailmanmarkkinahinnasta. Venäjä taisi itsekin tuudittautua uskomaan, että öljy- ja kaasuvarojen viennistä valuu maalle mannaa loputtomiin. Öljyn ja kaasun kulutus ei kuitenkaan ole kasvanut entiseen malliin, kun talouden vauhti Euroopassa ja maailmalla on hidastunut. Myös energiatehokkuuden paraneminen vaikuttaa.

Öljy on kallista, mutta ei ehkä kallistumassa lisää. ”Öljyn hinta pyörii nyt vajaassa 110 dollarissa tynnyriltä, ja meidän ennusteemme mukaan hinta pysyykin suunnilleen tällä tasolla ainakin vuoteen 2015 saakka”, tutkimusjohtaja Aki Kangasharju Nordeasta sanoo.

Öljyn hinnasta ei siis ole luvassa vetoapua tähän hätään. Entä myöhemmin?

Liuskeöljyn ja -kaasun käyttöönotto etenkin Yhdysvalloissa on vaikuttanut Venäjän kaltaisten ”vanhojen” energiamahtien asemaan. Liuskevarojen käytössä on kuitenkin myös monenlaisia ongelmia ja arviot niiden riittävyydestä tai ennemminkin käytön taloudellisuudesta vaihtelevat – ja riippuvat öljyn hinnasta.

Vaikka energiatehokkuus on huimasti parantunut viime vuosina, voi olla, että muun muassa juuri liuskeöljyn ja -kaasun käyttöönotto vähentää motivaatiota kehittää uusia säästöinnovaatioita. Energiatehokkuuttahan on yleensä parannettu ja energiaa säästetty vain, kun on ollut pakko.

Sitä paitsi kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu ja syö uusista teknologioista huolimatta paljon energiaa.

Kaiken päälle tulevat vielä ilmastoneuvottelut, joiden tulokset ja vaikutukset ovat aivan hämärän peitossa.

Arpomiseksi menee, miten energiamarkkinat jatkossa Venäjään vaikuttavat. Itse kuvittelisin, että öljy kelpaa ja tilanne energiamarkkinoilla muuttuu taas, kun maailmantalouden suhdanne kääntyy.

Toisaalta Venäjä on myös pitkään puhunut taloutensa rakenteiden uudistamisesta, jotta öljyriippuvuus pienenisi. Odottelemme tuloksia…

Päätökseni Venäjä-sijoitukseni kohtalosta siis on: jatkan jahkailua!

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.