veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Paljonko korkojen pitää nousta?

Tomas Hildebrandt

Korkomarkkinoilla on tultu käännepisteeseen. Yhdysvaltojen ja Euroopan talousnäkymät näyttävät valoisammilta ja tarve ylläpitää ultraelvyttävää rahapolitiikkaa on vähentynyt. Yhdysvaltain keskuspankki FED päättänee tulevassa kokouksessaan obligaatio-ostojen asteittaisesta vähentämisestä. Se merkitsee rahan hinnan kallistumista eli korkojen nousua.

Markkinat ovat jo arvioineet tilanteen muuttumista ja pitkät korot ovat nousseet ripeästi paitsi Yhdysvalloissa myös euroalueella. Kymmenen vuoden mittaisten valtionobligaatioiden tuottotasot saavuttivat psykologisesti merkittävät tasaluvut eli kolme prosentia USA:ssa ja kaksi prosenttia Saksassa. Jatkuuko pitkien korkojen nousu vielä tästä?

Vanha nyrkkisääntö neutraalista korkotasosta on talouskasvu + inflaatio. USA:n talous kasvaa tällä hetkellä yli kahden prosentin tahtia. Inflaatio on pysytellyt odotettua matalampana parissa prosentissa, mutta se voi alkaa nostaa päätään talouskasvun kiihtyessä. Näin laskettuna on koroilla vielä nousuvaraa ainakin USA:ssa. Euroopassa talouskasvu on vasta pääsemässä pitkästä kurimuksesta ja näkymiä varjostavat edelleen monet ongelmat.

Pitkissä koroissa hinnoitellaan jo tulevia keskuspankkikorkojen nostoja. Dollarimarkkinoilla yhden vuoden korko kahden vuoden päästä on 1,8 prosenttia eli 1,5 prosenttiyksikköä nykytasoa korkeammalla. Euromarkkinoilla vastaavasti vuoden korko kahden vuoden päästä on 1,3 prosenttia eli prosenttiyksikön nykytasoa korkeammalla. Toteutuvatko markkinoiden odotukset? Markkinat ovat itse asiassa olleet aika huonoja ennakoimaan korkojen kehitystä. Usein tapahtuu jotain, mikä muuttaa näkymiä ja odotuksia matkan varrella.

Suurimpana uhkana pidetään nyt sitä, etteivät taloudet kestäkään korkeampia rahoistuskustannuksia. Sen takia keskuspankkien on toimittava varovaisesti ja maltillisesti. Varsinkin Eurooppa on haavoittuvainen ulkopuoliselle talousshokille. Sopii siis toivoa, että EKP pitää kiinni antamastaan ohjeistuksesta.

Monien sijoittajien hakeutuessa korkeatuottoisempiin kohteiisiin ja keskuspankkien vähentäessä osto-ohjelmiaan korkomarkkinoilla voi syntyä hyviä ostotilaisuuksia, joita kannattaa hyödyntää. Vaikka talousnäkymät paranevat, länsimaiden kasvu tuskin karkaa käsistä lähiaikoina. Eli vaikka korkojen nousu näyttää väistämättömältä, se voi toteutua pelättyä hitaammin.

Kirjoittajasta

Tomas Hildebrandt

Tomas Hildebrandt on Evli Pankin seniorisalkunhoitaja ja markkinastrategi.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.