veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kulusyöppö rahasto kävi kukkarollani

Ulla Simola

Jos saa raavittua rahaa säästöön ja osa rahoista sitten häviää, ottaa aika lailla pannuun.

Ensimmäinen rahastosijoitukseni osoittautui epäonnistuneeksi. Ellen väärin muista, myin rahasto-osuudet lähes kymmenen vuoden sijoitusajan jälkeen. Sen kyllä muistan, että melko pitkästä sijoitusajasta huolimatta myin osuudet tappiolla.

Säästöjen ja sijoitusten arvo voi syöpyä monesta syystä. Ehkä turhauttavinta kuitenkin on hukata rahaa sijoitusten kuluihin, jos kuluille ei tunnu saavan vastinetta.

Näin oli minun rahastossani. Sen kulut olivat niin suuret, että rahaston salkunhoitajan olisi jatkuvasti pitänyt pystyä tekemään aivan oivallisia sijoituksia, jotta rahasto olisi tuottanut minulle edes saman kuin jokin vastaavanlainen, mutta kuluiltaan halvempi rahasto.

Kannattaa siis ehdottomasti vertailla myös kuluja, kun valitsee sijoitusrahastoa. Vertailuja löytää lehdistä ja verkosta esimerkiksi Suomen Sijoitustutkimuksen verkkosivuilta  (klikkaa etusivulta Rahastoraportti).

Rahastosäästäjälle tärkeimpiä kuluja ovat palkkiot, joita peritään rahastoon sijoitetuista varoista koko sijoitusajalta. Näitä ovat esimerkiksi hallinnointi- ja säilytyspalkkiot. Tällaisten kulujen vertailuun on kätevä tunnusluku: juoksevat kulut.

Laki vaatii, että juoksevat kulut ilmoitetaan yleisölle myytävän rahaston avaintietoesitteessä.

Sijoitusrahastojen kuluissa on todella suuria eroja. Jos säästät rahastoon vaikkapa 100 euroa kuussa, parin prosenttiyksikön ero kahden yhtä suureen vuosituottoon yltävän rahaston kuluissa voi merkitä sinulle kymmenen vuoden aikana 1 000-2 000 euroa.

Mitä isommat juoksevat kulut, sitä paremmin rahaston olisi tuotettava, jotta se pärjäisi halvemmalle rahastolle. Esimerkiksi parin prosenttiyksikön ero kuluissa on huima, ja sitä on vaikea saada paikattua jatkuvasti paremmilla tuotoilla.

Sitä paitsi juoksevat kulut peritään rahastosäästöistä myös silloin, kun rahaston arvo laskee.

Rahastojen kulut tietysti vaihtelevat muun muassa rahastotyypin ja rahaston kohdemarkkinoiden mukaan. Kalliskin palkkio voi olla ok, jos rahasto on työläs hoitaa ja palkkiolle saa vastinetta eli vuodesta toiseen hyvän tuoton.

Tarjolla on kuitenkin paljon osake- ja yhdistelmärahastoja, joissa juoksevat kulut ovat 1,5-2,5 %, mutta joiden tuotot eivät ole häävejä. Aina ei koville palkkioille löydy muitakaan pitäviä perusteita.

Rahastoanalyysejä tekevä Morningstar  julkisti äskettäin tutkimuksen sijoitusrahastojen juoksevista kuluista Euroopassa. Suomalaisten rahastojen keskimääräiset palkkiot olivat lähellä eurooppalaista keskiarvoa, mutta kalliimpia kuin rahastot keskimäärin muissa Pohjoismaissa.

Suomen erityispiirre oli, että rahastoissa, jotka ottivat sijoituksissaan vähän riskiä, palkkiot olivat eurooppalaisittain melko edullisia, mutta riskinotto lisäsi kuluja. Mitä suurempaa riskiä ottavasta rahastosta on kysymys, sitä kalliimmaksi kävi palkkiotaso eurooppalaisiin verrokkeihin nähden.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Ulla Simola

Ulla Simola on Taloustaidon toimituspäällikkö. Seuraa @UllaSimola Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.