veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kokonaisverotus ratkaisee

Roger Wessman

Osinko- ja yhteisövero ovat osia yritysten oman pääoman tuoton verotuksesta. Keskeistä on kokonaisverotus, sekä se miten eri pääoman muotojen kokonaisverotus poikkeaa toisistaan. Kokonaisverotus ratkaisee, kun mietitään kannustetaanko sijoittamaan ja yrittämään Suomessa. Erot eri pääoman muotojen välillä ohjailevat käyttäytymistä joskus vähemmän toivotulla tavalla.

Osinkojen verotus ei kiristy niin jyrkästi, kun otetaan huomioon yhteisöveron samanaikainen lasku. Piensijoittajalla osinkotulojen vero nousee hallituksen esityksen mukaisesti 21 prosentista 30 prosenttiin.  Osakkeenomistajan kokonaisverotus, laskettuna yrityksen voitosta nousee vähemmän eli 40 prosentista 44 prosenttiin. Yrityksillä on varaa kompensoida osa osinkoveron noususta kasvattamalla osinkoa tai sijoittamalla yhteisöveron alennuksen tuomat rahat yrityksen toimintaan, mikä kasvattaa yrityksen arvoa.

Osinkoverotus koskee lähinnä suoraan osakkeisiin sijoittavia yksityishenkilöitä.  On tosin harhaanjohtavaa sanoa, että muut sijoittajat eivät maksaisi osinkotuloista veroa. Yhteisöveron lisäksi sijoitusrahaston omistaja maksaa veroa esimerkiksi rahaston tuotoista tai arvonnoususta rahastoa lunastaessa. Eläkerahastojen saamat tuotot verotetaan myös siinä vaiheessa, kun niitä maksetaan eläkkeensaajille. Tältä osin verotus ei kuitenkaan muutu.

Muiden sijoittajien verokohtelua muuttaa ainoastaan yhteisöveron lasku.  Näiden sijoittajien verotus kevenee siis yhteisöveron laskun myötä.  Kokonaisuudessaan oman pääoman tuoton verotus siis kevenee, kannustaen sijoituksia suomalaisiin yhtiöihin.

Mielenkiintoista on myös vertailla vieraan pääoman verotusta suhteessa omaan pääomaan, kun viime vuosien kriisit ovat nostaneet esiin liiallisen velkaantumisen aiheuttamat vaarat.   Lainojen korot ovat yrityksille verotuksessa vähennyskelpoisia eli niistä ei makseta yhteisöveroa. Vieras pääoma on siten pörssiyhtiölle edelleen kevyemmin verotettua kuin oma pääoma, mikä kannustaa velkaantumiseen. Yhteisöveron laskun myötä kannustin rahoittaa velalla kuitenkin jonkin verran laskee.

Listaamattoman yrityksen kohdalla oman pääoman tuotto tulee sen sijaan olemaan lievästi alemmin verotettua kun vieraan pääoman korot. Eli verotuksellisesti kannustetaan vieraan pääoman muuttamista omaksi pääomaksi. Näin on tilanne ollut usein nytkin, mutta viesti muuttuu yksiselitteisemmäksi kuin nykyisessä järjestelmässä, jossa osinkotulot ovat olleet verottomia listaamattomille yhtiöille tietyin ehdoin 60.000 euroon asti.

Listaamattomien yritysten kokonaisverotus nousee lievästi niissä tapauksissa, joissa aikaisemmin osingot pystyttiin maksamaan verottomina. Talouskasvun kannalta oleellisempaa on kuitenkin se, että etenkin useimpien menestyvien yritysten kokonaisverotus laskee reippaasti.  Näillä ehdotuksilla yrittämistä siis selkeästi kannustetaan.

Yritysten kehittymisen ja oman pääoman hankinnan kannalta verotus asettaa kuitenkin selkeän kynnyksen. Listaamattomien yritysten osinkojen verotus on yksityishenkilöille selkeästi kevyempää kuin listattujen.  Ilman pörssilistausta edeltäviä omistusjärjestelyjä ei siten yksityishenkilöiden omistamaa yritystä kannata pörssiin viedä.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Roger Wessman

Roger Wessman on yrittäjänä toimiva riippumaton ekonomisti, joka kirjoittaa blogia rogerwessman.com

Seuraa @WessmanRoger Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.