veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miljardi halpatyöläistä ja Euroopan ongelmat

Roger Wessman

Huoli kehittyvien talouksien halpatyövoiman vaikutuksesta yhdistää niin palkkojen alentamista vaativia työnantajia kuin globalisaatiosta huolestuneita yhteiskuntakriitikkojakin. Björn Wahlroos kiteytti huolet toteamukseen, että maailmalla on miljardi ihmistä, jotka ovat valmiita tekemään työtä halvemmalla kuin eurooppalaiset. Vääjäämättömästi eurooppalaisten palkkojen, ja siten myös elintason, nähdään vajoavan kohti kehittyvien markkinoiden tasoa.

Ei ole kuitenkaan mitenkään selvää, että Aasian köyhien massojen mukaantulo globaaliin markkinatalouteen köyhdyttää Eurooppaa. Vaikutukset ovat kaikkea muuta kuin yksioikoisia.

Huomio kiinnitetään ensi sijassa kehittyvien maiden nousuun kilpailijoiksi. Tämä on tietysti haaste, joka heikentää eurooppalaisten yritysten myyntiä ja painaa tuotteiden hintoja ja siten viime kädessä palkkoja alaspäin.

Toisaalta hyödymme tilanteesta itse, kun kuluttamamme tuotteet halpenevat. Aasian halpatyövoima on pönkittänyt tavallisen eurooppalaisen työntekijän elintasoa, kun eurooppalainen työntekijä on saanut ostaa erilaisia tuotteita vaatteista elektroniikkaan entistä halvemmalla.

Kehittyvät maatkaan eivät tuota tavaroita huvin vuoksi, vaan tavoitteena on käyttää kasvavat tulot oman tuonnin rahoittamiseen. Kasvavat kehittyvien maiden markkinat ovat potentiaali, jota hyödyntämällä Euroopan yritykset voivat kasvattaa myyntiään, joka viime kädessä lisää palkkojen nousuvaraa. Hyötyviä sektoreita on kirjava joukko. Niihin kuuluvat niin saksalainen konepajateollisuus kuin ranskalaiset viininviljelijät, italialaiset muotitalot ja brittiläiset finanssipalvelut.

Kehittyvien talouksien kulutus voi kuitenkin suuntautua sellaisiin tavaroihin, joita mekin kulutamme. Tämä asettaa paineita näiden tavaroiden hintojen nousuun, mikä nakertaa elintasoamme. Öljyn hinnan nousu viime vuosikymmenellä on selkeä merkki tällaisesta negatiivisesta vaikutuksesta.

Kehittyvien talouksien nousun vaikutukset voidaan siten kiteyttää oheiseen nelikenttään. Hyödymme, kun me olemme kehittyvien talouksien asiakkaita tai kehittyvät taloudet meidän asiakkaitamme. Meihin kohdistuu puolestaan kasvavia haasteita, kun olemme kilpailijoita viennissä tai tuonnissa.

Kehittyvät markkinat

On selvää, että kehittyvien talouksien nousu asettaa muutospaineita Euroopan talouteen. Paineesta ei kuitenkaan yksioikoisesti seuraa palkkojen ja muiden tulojen laskua, vaan on myös kanavia, joita pitkin kehittyvien talouksien nousu voi nostaa palkkoja ja tuloja myös Euroopassa. Kehittyvien talouksien kanssa ensisijaisesti kilpailevat sektorit kärsivät, toiset sektorit sen sijaan voivat olla voittajia.

Todennäköisyys, että nettovaikutus eurooppalaiseen talouteen on positiivinen, on sitä suurempi, mitä paremmin pystytään hyödyntämään muutoksen antamia mahdollisuuksia. Maa, joka yrittää pitää kiinni vanhasta elinkeinorakenteesta ja jääräpäisesti edelleen tuottaa vasemman yläruudun tuotteita, vääjäämättä köyhtyy. 

Tämä on tietysti akateemista saivartelua, kun tiedetään, että Eurooppa on syvässä lamassa, joka johtuu menetetystä kilpailukyvystä, jonka palauttamiseen vaaditaan palkkojen laskua.

Se, mitä yleisesti tiedetään, ei kuitenkaan välttämättä ole totta. On huomionarvoista, että euromaiden vaihtotase on pysynyt varsin hyvin tasapainossa tällä vuosituhannella. Viime vuosina vaihtotase on kääntynyt kasvavassa määrin ylijäämäiseksi. Vienti ylittää nyt selvästi tuonnin. Tämä ei tue väitettä siitä, että euroalueen talouksien ensisijainen ongelma olisi kilpailukyvyn puute.

Vaihtotase

Roger Wessman on MarketNoze Oy:n tutkimusjohtaja

 

Kirjoittajasta

Roger Wessman

Roger Wessman on yrittäjänä toimiva riippumaton ekonomisti, joka kirjoittaa blogia rogerwessman.com

Seuraa @WessmanRoger Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.