veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Lommot kuntoon ja auton hyväkuntoiset osat kiertoon

Lommot kuntoon ja auton hyväkuntoiset osat kiertoon
25.8.2023

Kolarikorjauksessa mennään kohti kestävää kehitystä. Vielä vuosituhannen vaihteessa kolhiintunut osa vaihdettiin yleensä uuteen ja kulut maksettiin vakuutuksesta. Sitten herättiin pohtimaan, onko hommassa mitään järkeä edes kuluttajan näkökulmasta.

Pelkästään lakisääteisen liikennevakuutuksen kautta korvattavien kolareitten määrä on liki satatuhatta joka vuosi. Valtaosa vahingoista on pieniä muovi- ja peltikolhuja tyypillisesti pysäköintipaikoilta. Jokaisen muovipuskurin valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja, tuottaa päästöjä ja pahimmassa tapauksessa kilokaupalla muovijätettä. 

Sivistysmaissa autojen vanhat muoviosat kerätään kierrätykseen, mutta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tilanne on huonompi. Osa muovista päätyy valitettavasti luontoon, muun muassa maailman meriin ja myöhemmin pieni osa mikromuoveina ihmiskehoon. 

”Teknisesti purkuosan hyödyntäminen on lähes aina mahdollista, mutta esteenä on osien saatavuus. Tämä korostuu, kun Suomen pienessä markkinassa ei vielä ole riittävän tehokasta kierrätysprosessia ja purettavien autojen määrä ja kirjo ovat pienet”, kertoo Antti Huhtala, Autoklinikan toimitusjohtaja. Kuva: Markus Nieminen

Tilanne on hitaasti muuttunut parempaan suuntaan. Uuden hankkimisesta ollaan siirtymässä korjaamiseen ja osien kierrättämiseen. Vakuutusalakin on herännyt asiaan jatkuvasti kohonneiden kolarikorjauskustannusten myötä. 

Tärkeä lenkki ketjussa on korjausmenetelmien ja materiaalien (kuten liimojen ja muiden kemikaalien) kehittyminen. Uudet korjaustavat mahdollistavat vanhan korjaamisen siten, että korjattu osa on uutta vastaava sekä päällisin puolin että toiminnallisesti. 

Metalli ja muovi 

Uusilla korjausmenetelmillä voidaan vähentää ennen kaikkea uusien metalli- ja muoviosien tuotantoa ja samalla jäte- ja kierrätysmateriaalin syntymistä. 

Loistava esimerkki korjausmenetelmistä on pdr-tekniikka (paintless dent repair), joka alkoi yleistyä noin 15 vuotta sitten.

Menetelmässä kolhu oikaistaan pellin sisäpuolelta varovasti painamalla, taivuttamalla ja lyömällä, millimetri kerrallaan. Arkikielessä puhutaan usein koukkumiehistä, koska pdr-korjaajat käyttävät erilaisia koukkuja ja tankoja, joilla päästään käsittelemään kolhua esimerkiksi tiivisteen raosta purkamatta oven sisäosia. 

Etupuskurin kulmien vauriot ovat tavattoman yleisiä. Vahinkoja sattuu erityisesti parkkihalleissa, joissa on pylväitä tai kapeita ajoväyliä. Kuvassa kolmen eri auton korjatut etupuskurit. Maalauksen jälkeen lopputulos on täysin uutta vastaava. Kuva: Markus Nieminen

Pdr-korjaus on perinteistä peltikorjausta nopeampi, halvempi ja ympäristöystävällisempi. Korjaamiseen ei tarvita maalia, energiaa tai uusia osia. Yksi kolhu hoituu kuntoon alle tunnissa, ääritapauksessa jopa 15 minuutissa. 

Autojen puskurit sekä niihin liittyvät keulan ja perän osat ovat olleet lähes kaikki muovisia jo kymmenien vuosien ajan. Aiemmin kolhiintunut tai haljennut muoviosa meni aivan liian usein vaihtoon, mutta nykyään muovikorjaaminen alkaa olla arkipäivää. 

Muovia voidaan hitsata, muotoilla ja täyttää kuten metalliakin. Uudet kemikaalit ja täyteaineet mahdollistavat pinnan uudistamisen. Lopputulos viimeistellään maalauksella. 

Muovin korjaus vaatii hyvää ammattitaitoa ja kokemusta. Siksi muutos on ollut hidasta ja valitettavasti vielä tänäkin päivänä iso osa korjauskelpoisista osista vaihdetaan uusiin. Tilanne on kuitenkin koko ajan menossa parempaan suuntaan. 

Tuulilasi haastava 

Kiveniskujen korjaaminen vähentää tuulilasien vaihtotarvetta. Tuulilasien kestävä kehitys ei ole edennyt aivan samalla tavalla kuin pelti- tai muovikorjauksissa. Kiveniskuja kyllä korjataan yhä enemmän, mutta toisaalta nykyaikaiset tuulilasit ovat ohuempia ja siksi usein herkempiä halkeamaan verrattuna vuosikymmenten takaisiin paksumpiin laseihin. 

Kustannusten kannalta haasteellisimpia ovat uusien autojen tuulilasit, joissa on kiinni kamera- ja tutkajärjestelmiä sekä lämmityselementit. Ne nostavat lasin, ja erityisesti lasin vaihtotyön hintaa huomattavasti. 

Lasin vaihdon jälkeen kamerajärjestelmät on kalibroitava tarkasti erikoislaitteilla, jotta kaikki kuljettajaa avustavat järjestelmät toimivat. Pienillä korjaamoilla ei valitettavasti ole resursseja tällaisiin töihin. 

Ruotsin malli  

Kestävän kehityksen korjauksessa tärkeintä on purettavista autoista saatavien hyväkuntoisten osien käyttö. Esimerkiksi peräänajetun auton keulassa osat ja rakenteet saattavat olla täysin uutta vastaavia. 

Läntinen naapurimaa kulkee purkuosien kierrätyksessä reippaasti Suomea edellä. Siellä vakuutusala on luonut järjestelmän, jossa kaikki lunastetut autot puretaan ja osat hyödynnetään korjaamiseen. Purkuliikkeet ovat sitoutuneet siihen, että lunastettuja autoja tai niiden osia ei myydä järjestelmän ulkopuolelle. 

Suomessa etenkin merkkiriippumattomat korjaamot liputtavat vahvasti Ruotsin mallin puolesta. Vastaavanlaista järjestelmää pyritään rakentamaan myös meille yhteistyössä vakuutusalan kanssa. 

Kolme periaatetta 

Kaksi suurinta kolarikorjauksiin erikoistunutta merkkiriippumatonta ketjua Suomessa ovat Autoklinikka Oy ja Incar Oy. Autoklinikan osuus maamme kolarikorjausmarkkinasta on 14 prosenttia, Incarin kymmenen prosenttia. Valtaosa markkinasta on merkkiliikkeiden hallussa. Tutun merkin erikoisosaaminen voi joissakin tapauksissa tuoda myös kustannushyötyä. 

Autoklinikan toimitusjohtaja Antti Huhtala listaa tämän päivän kolarikorjauksen periaatteet: 

  1. Vaurioitunut osa korjataan aina, jos se on mahdollista.
  2. Seuraava vaihtoehto on vaurioituneen osan korvaaminen kierrätysosalla.
  3. Osa vaihdetaan uuteen vasta, jos edelliset vaihtoehdot eivät ole mahdollisia. 

Hiilijalanjälki ja kulut 

Uuden osan käyttö kolarikorjauksessa tuottaa aina huomattavasti suuremman hiilijalanjäljen korjaamiseen tai kierrätysosan käyttöön verrattuna.

Svenska Miljöinstitutet on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan korjaamisen tuottama CO2-päästö on peräti 83 % pienempi verrattuna siihen, jos osa uusitaan. Purkuosan hyödyntäminen pienentää päästöjä lähes yhtä paljon, 76 %.

Uusien korjausmenetelmien tuottama kustannussäästö voi olla huima. Antti Huhtala kertoo raekuuron vaurioittamasta auton katosta, jonka korjaus maksoi pdr-menetelmällä 3 500 euroa. Perinteisellä menetelmällä kattopellin vaihtotyö kaikkine työvaiheineen ja maalauksineen olisi kustantanut noin 13 000 euroa! 

Huhtalan mukaan myös kuluttajien asenne on muuttunut. Vanhan korjaamista tai purkuosan käyttämistä ei enää vastusteta. Autoklinikan teettämän kyselytutkimuksen mukaan 80 % asiakkaista hyväksyy kierrätysosan käyttämisen. Lopputulos ratkaisee, eikä taustalla oleva menetelmä. 

Uudet kehittyneet korjaustavat ovat epäilemättä meidän tavallisten kuluttajien etu. Kolarikorjauskustannukset kun vaikuttavat suoraan vakuutusmaksuihin.

Markus Nieminen

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti