veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Lataa sähköauto turvallisesti – älä käräytä laturia

Lataa sähköauto turvallisesti – älä käräytä laturia
26.5.2020

Suunnitteletko sähköauton hankintaa pientaloon? Heti aluksi kannattaa selvittää, millainen lataustapa on kotona mahdollinen ja varmistaa, että kaikki sujuu turvallisesti.

Sähköautoilu on kasvanut voimakkaasti, ja latauslaitteiden myynti on koronakriisin myötä jopa kiihtynyt.

Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Tarja Hailikari hankki vuonna 2013 kiinteällä johdolla varustetun sähköajoneuvojen latausaseman pientalonsa pihalle. Kustannukset olivat tuhannen euron luokkaa asennustöineen. Auton hintaan nähden se on ollut hänen mielestään pieni investointi, koska sama laite on toiminut 7–8 vuotta ja palvellut päivittäin.

Myös sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö Sesko suosittelee käyttämään kiinteästi asennettua latauslaitetta. Siinä on ajoneuvon lataukseen suunniteltu pistorasia tai kiinteä johto ajoneuvoon sopivalla pistokkeella.

Tilapäisesti voi ladata tavallisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta eli sukosta, jos ajoneuvon ottama pitkäaikainen latausvirta on rajoitettu kahdeksaan ampeeriin, ja pistorasia on ehjä sekä hyväkuntoinen.

”Suko-pistorasiasta voi ladata mökillä. Onhan se päivittäisessä käytössä helpompaa, jos ei tarvitse ottaa takaluukusta likaista sähköjohtoa, ja viritellä sitä seinään kiinni. Otat vain latausasemallasi kiinteän kaapelin telineestä, ja työnnät sen suoraan auton kyljessä sijaitsevaan liittimeen”, Hailikari pohtii.

Pistorasialla on väliä

Teoriassa autoa voi ladata sellaisesta pistorasiasta, johon latausjohto sopii. Käytäntö on monimutkaisempi. Jos vaikkapa vanhan puutalon ulkoseinässä on pistorasia, jota on satunnaisesti käytetty oksasilppurin virtalähteenä, ei pistorasiasta välttämättä voi ladata sähköautoa turvallisesti.

Oksasilppuriin verrattuna onnettomuuden riskit ovat suurempia, koska sähköautoa ladataan tyypillisesti yöllä useita tunteja yhteen menoon. Ja kun sähköautojen käyttö koko ajan lisääntyy, riskitkin kasvavat.

EI! Virtaa ei pidä ottaa jatkojohdon välityksellä, sisätiloista eikä kellokytkimen läpi.

Metropolian autoelektroniikan lehtori Vesa Linja-aho muistuttaa, että vanhassa, hapettuneessa pistorasiassa voi olla huono liitos. Se voi aiheuttaa kuumetessaan tulipaloriskin. Sähköauton lataamisen aiheuttamasta kuormituksesta johtuvat rakennuspalot ovat kuitenkin onneksi harvinaisia.

”Suomessa niitä ei ole tietojeni mukaan tapahtunut. Tiedän tapauksen, jossa sähkökeskuksen liitos kärähti vanhassa talossa, kun huono liitos ei kestänyt sähköauton aiheuttamaa pitkäkestoista kuormitusta. Onneksi asukas huomasi tämän ajoissa”, hän kertoo.

Tee sähkötekninen kartoitus

Ennen latauslaitteen hankintaa on suositeltavaa tehdä sähkötekninen kartoitus. Pahimmassa tapauksessa latauspistorasian syöttökaapelin päälle on puhallettu eristevilloja.

”Kaapeli voi aiheuttaa tulipalon, jos sitä kuormitetaan suurella virralla yön yli, eikä se pääse jäähtymään. Mitä vanhempi talo on kysymyksessä, sitä enemmän suosittelen, että sähköalan ammattilainen tarkastaa pistorasian kaapelireitteineen. Kannattaa myös tarkistaa oman vakuutusyhtiönsä vakuutusehdot ja suojeluohjeiden määräykset.”

”Pistorasian kuntoa pitää seurata, vaikka kyseessä olisi sähköauton lataukseen tarkoitettu pistorasia. Jos se kuumenee, paikalle on kutsuttava sähköasentaja vaihtamaan rasia.”

Käytä asianmukaisia johtoja

Vesa Linja-aho kertoo ladanneensa Tesla Model S -täyssähköautoaan viitisen vuotta taloyhtiönsä suko-pistorasiasta. Jos hän harkitsisi uuden latauspisteen hankintaa sukon tilalle, se olisi kiinteällä johdolla varustettu tyypin 2 latausasema. Hän mainitsee valintaperusteeksi Hailikarin tapaan käytön mutkattomuuden.

Nykyisin puhutaan usein tyypin 2 latauksesta, koska Type 2 -latausliitin on muodostunut Euroopassa standardiksi. Aikaisemmin autoissa oli enemmän tyypin 1 latausliittimiä, mutta nykyisin lähes kaikki uudet autot on varustettu tyypin 2 latausliittimillä. Ne mahdollistavat peruslatauksen sekä tavallisella yksivaihevirralla että kolmivaihevirralla (voimavirta).

Toisaalta jos haluaa ladata toistakin autoa, jossa on erilainen latausliitin, Linja-aho suosittelee valitsemaan pelkän pistorasian ilman kiinteää kaapelia. Siitä saa virtaa autoon kuin autoon. Sähköauton tai ladattavan hybridin mukana tulee yleensä johto, jolla voi ladata pistorasiasta. Johdon toisessa päässä on latauspistoke, joka sopii oman auton latausliittimeen.

Joissain autoissa tulee mukana myös johto, joka sopii punaiseen teollisuuspistorasiaan. Sitä kutsutaan arkikielellä voimavirtarasiaksi, koska se kolminkertaistaa tavallisen yksivaiheisen pistorasian kapasiteetin.

Kaikkia johtotyyppejä voi toki ostaa myös erikseen.

”Virtaa ei pidä ottaa jatkojohdon välityksellä, sisätiloista eikä kellokytkimen läpi”, Linja-aho korostaa.

Selvitä pullonkaulat

Sähköauton hankintaa harkitsevan kannattaa Tarja Hailikarin mielestä selvittää ensimmäiseksi, mitkä lataustavat ovat mahdollisia. Esimerkiksi hänen nykyinen Hyundai Ioniq -täyssähköautonsa ei pysty ottamaan kuin 1-vaihevirtaa.

”Minulle on riittänyt pienin mahdollinen kiinteä latausasema (1 x 16 A), koska ajan vain noin 50 kilometriä päivässä. Täyssähköautoa ei ole tarvinnut edes joka päivä ladata. Jos olisin hankkimassa uutta asemaa, valitsisin kuitenkin tehokkaamman latausaseman, koska se ei ole merkittävästi kalliimpi.”

Akun koollakin on merkitystä. Täyssähköautoilija tarvitsee autoonsa nopeamman latauspisteen kuin hybridiautoilija, koska pitemmille matkoille ei voi lähteä ennen kuin on saanut riittävästi virtaa. Hybridiautossa on pieni akku, jonka saa helposti tavallisesta pistorasiastakin täyteen muutamissa tunneissa, ja tarvittaessa voi ajaa bensallakin.

”Jos esimerkiksi taksikuski haluaa ajaa 400 kilometriä yhdellä latauksella, niin täyssähkö-Teslan tilapäislataus suko-pistorasiasta edellyttäisi lähes kahden vuorokauden, eli 46 tunnin latausta. Keskinopea peruslataus tyypin 2 voimavirtarasiasta veisi 8 tuntia 3 x 16 ampeerin latausvirralla. Täyssähköauto Nissan Leafin vastaavat luvut ovat 22 tuntia ja 12 tuntia”, Hailikari vertaa.

Auton sisäänrakennettu tehokin kannattaa selvittää, koska autot määrittelevät tavallaan itse, kuinka paljon ne pystyvät tehoa ottamaan vastaan. Esimerkiksi Nissan Leaf ei lataudu voimavirtarasiasta yhtä nopeasti kuin Tesla.

”Latausnopeuden määrää hitain seuraavista: auton laturin teho, kaapelin virrankesto, latauslaitteen teho ja latauslaitteen ylivirtasuoja. Pullonkaulana Nissan Leafissä on auton sisäinen laturi”, Linja-aho täydentää.

Tutustu laitevalikoimaan

Kotilatauspisteen hintahaarukka vaihtelee Linja-ahon mukaan tyypillisesti 500 eurosta 1 500 euroon. Isot kaivutyöt voisivat moninkertaistaa kustannukset, mutta pientaloissa niitä tarvitaan harvemmin kuin isommissa taloyhtiöissä. Päätöksentekokin on helpompaa kuin taloyhtiössä, koska pientalossa ei tarvitse huomioida tasavertaisuusperiaatteita vaikkapa latauspaikan valinnassa.

”Mikäli sähköasentaja tulee läheltä ja vaihtaa tuliterän suko-pistorasian autotallin seinään tai lämmitystolppaan, se maksaa noin 50–150 euroa. Hyvän tyypin 2 kotilatauspisteen saa asennettuna noin 1 500 eurolla – jos hinta on tätä kovempi, kannattaa kysyä, mistä se muodostuu”, Linja-aho toteaa.

Halvemmallakin voi päästä. Esimerkiksi Webasto pure tyypin 2 kotilatausasema maksaa noin 700 euroa. Asennustyöt maksavat Linja-ahon arvion mukaan lisäksi parisataa euroa. Latauslaitteista löytyy lisätietoa valmistajien ja sähköliikkeiden nettisivuilta.

Kuormaa voi tasata

Sähköautojen ja ladattavien hybridien latauslaitteita valmistavasta Satmatic Oy:sta kerrotaan, että laitteen valintaan vaikuttavat eniten autoilijan tarpeet ja laitteen hinta. Jos on valmis sijoittamaan noin tuhat euroa pientalon latauspisteeseen, suositellaan harkitsemaan kiinteää tyypin 2 latausasemaa. Toisaalta myös suko-pistorasiat ovat yhtiön mukaan hitaudestaan huolimatta toimivia ratkaisuja.

”Pientaloihin myydään vielä tällä hetkellä eniten suko-pistorasioiden perus- ja high load -mallia. Mutta huomattavasti on kasvanut myös kiinteällä kaapelilla varustettujen tyypin 2 mallien myynti, koska ne lisäävät käyttömukavuutta”, myyntipäällikkö Anu Rantala kertoo.

Latauslaitteiden kysyntä on pysynyt korkeana koronakriisistä huolimatta.

”Se on jopa kiihtynyt viimeisen kuukauden aikana. Uskoisin kuitenkin, että kysyntä tulee kesän aikana hiukan tasaantumaan. Lisäksi haasteita syksylle saattaa aiheuttaa komponenttien saatavuus”, Rantala arvioi huhtikuun puolivälissä 2020.

Myös kuormanhallintaratkaisujen kysyntä on vuoden 2020 alkupuolella kasvanut. Pientaloissa kuormanhallintaa tarvitaan Rantalan mukaan useimmiten silloin, kun käyttäjien päivittäinen ajosuorite on suuri, latauslaite teholtaan iso tai taloudessa on useampi ladattava ajoneuvo.

MITÄ MAKSAA? Kotilatauspisteen hinta vaihtelee tyypillisesti 500 eurosta 1 500 euroon.

”Yksinkertaisimmillaan kuormanhallinnan ohjausyksikkö mittaa kiinteistön kokonaiskuormaa ja kertoo latauslaitteelle käytössä olevan maksimitehon. Kustannukseltaan kuormanhallintayksikkö on noin puolet latauslaitteen hinnasta.”

Linja-aho täydentää, että kiinteistöissäkin on nykyisin paljon kuormanhallinnan kokonaisratkaisuja. Jos käytetään esimerkiksi kiuasta, imuria ja liettä yhtä aikaa, kuormanhallinta vähentää samaan aikaan sähköauton latauslaitteen tehoa, ja estää kiinteistön sähköliittymää ylikuormittumasta.

Tekisinkö pohjatyöt itse?

Luontevin paikka latauspisteelle on usein autotalli tai -katos, missä sen voi asentaa helposti seinään. Myös pihalle voi asentaa esimerkiksi tolpan päähän suko-pistorasiallisen latausrasian tai Seskon suositteleman latauslaitteen, joka on varustettu tyypin 2 pistorasialla tai kaapelilla.

Pohjatyöt tehtiin Hailikarin pihalla itse, ja sähkötyöt jätettiin sähköalan ammattilaiselle.

”Kaivoimme ensin pienen ojan sähköurakoitsijan ohjeiden mukaisesti. Sähkömies asensi kaapelit ja vikavirtasuojat sekä kytki laitteen. Lopuksi työnsimme maakasat paikalleen. Aikaa näihin töihin meni yhteensä ehkä päivän verran”, hän muistelee.

”Pientaloissa joudutaan vain harvoin tekemään kalliita sähköremontteja. Jos niille on tarvetta sähköauton hankinnan takia, rakennus todennäköisesti kaipaa sähköremonttia muutenkin”, Linja-aho täydentää.

Hän suosittelee kysymään, onko sähköurakoitsijalla kokemusta latauspisteen asentamisesta, vaikka erikoisosaamista ei tarvittaisikaan.

”Jos osaa asentaa sähkökiukaan, osaa asentaa myös latauspisteen. Tärkeimpänä asiana pitää varmistaa, että vikavirtasuojauksessa noudatetaan voimassa olevia asennusmääräyksiä, ja asentaja antaa sinulle käyttöönottotarkastuspöytäkirjan.”

TUTUSTU: Sähköajoneuvojen lataussuositus 2019

TUTUSTU: Sähköauton ostajan ABC (Motiva)

TUTUSTU: Mistä löytyy lähin julkinen sähköauton latauspiste?

2 x LATAUS

• Lataustapa 2 on hidas lataustapa, jossa ladataan tilapäisesti tavallisesta maadoitetusta kotitalouspistorasiasta (suko).

• Lataustapa 3 on sähköautojen varsinainen lataustapa, missä ajoneuvoa ladataan kiinteällä latauslaitteella.

Kaisa Salminen

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti