veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Käyttöetuauto vai vapaa autoetu?

Käyttöetuauto vai vapaa autoetu?
26.1.2021

Käyttöetu vai vapaa autoetu 2021 – mitä eroa autoeduilla on?

Autoetu on osa työntekijän palkkaa. Työntekijä saa autoedun joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna.

Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki auton omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset.

Autoetua pidetään verotuksessa käyttöetuna silloin, kun työntekijä maksaa itse auton käyttövoimakulut eli esimerkiksi polttoaineet.  Muut käyttöetuauton kustannukset maksaa yleensä työnantaja.

Yleensä työntekijän rahapalkka on pienempi silloin, kun hänellä on autoetu. Keskeistä työntekijälle on, millaisilla ehdoilla hän sopii saavansa autoedun.

Työntekijän palkasta ja autoedusta maksamaan veroon vaikuttavat kaikki ansiotulot. 

Isommilla yhtiöillä on yleensä autoetupolitiikka, joka määrittelee reunaehdot sopimuksen tekemiselle. 

Pienemmissä yhtiöissä autoedusta sovitaan monesti yksilöllisemmin. Joissakin työpaikoissa rahapalkka pienenee autoedun verotusarvon verran ja joissakin pienennys riippuu auton leasingkustannuksista. 

Verotuksessa palkkana verotetaan autoedun ja maksetun rahapalkan yhteismäärä. 

Autoedun arvo lasketaan kaavamaisesti 

Verohallinto vahvistaa vuosittain autoedun laskentakaavan. Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta: perusarvosta ja käyttökustannuksista. 

Autoedun perusarvo lasketaan prosenttiosuutena auton uushankintahinnasta. Se ei ole auton todellinen kauppahinta. Uushankintahinta määritetään automallin maahantuojan automallille ilmoittaman, auton yleisen suositushinnan perusteella. 

Mikäli auto on hankittu vuonna 2015 tai myöhemmin, suositushinta määräytyy pääsääntöisesti auton ostopäivän mukaan. Ennen vuotta 2015 hankittujen autojen suositushinta määräytyy auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa olleen suoritushinnan perusteella. 

Suositushinnasta vähennetään 3 400 euroa. Tätä erotusta eli uushankintahintaa käytetään autoedun raha-arvon laskennassa koko sen ajan, jonka auto on jollakin autoetuna. Jos autoon on hankittu lisävarusteita, niiden hankintakustannus kasvattaa uushankintahintaa siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 euroa. Auton lisävarusteena pidetään myös työnantajan työsuhdesähköauton mukana kustantamaa sähköauton kotilatauslaitetta.  

Samanlaisen auton vapaan autoedun ja käyttöedun perusarvo on sama, sillä kummassakin tapauksessa perusarvoksi lasketaan 1,4 prosenttia auton uushankintahinnasta ikäryhmässä A. 

Kun vertaillaan vapaata autoetua ja käyttöetua, kannattaa siksi huomio kiinnittää perusarvon päälle laskettavaan arvoon, joka perustuu arvioituihin käyttökustannuksiin.

Mikäli kyseessä on auto, joka osittain tai kokonaan käyttää käyttövoimana sähköä, kannattaa laskelmissa ottaa huomioon järjestääkö työnantaja latausetua. Sähkön lataamisetu on verovapaa vuosina 2021–2015, jos työnantaja kustantaa sähkön lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Latausetu koskee sekä täyssähköautoja että hybridiautoja. Verovapaus ei koske  työntekijän kotona tapahtuvaa latausta. 

Käyttökustannuksia ovat esimerkiksi vakuutukset, rengas-, korjaus-, huolto- ja polttoainekustannukset. 

Todellisuudessa nämä kustannukset ovat erilaisia eri autoilla ja autoilijoilla. Autoedun arvon laskenta on kuitenkin kaavamaista eikä edun arvon laskennassa oteta lainkaan huomioon esimerkiksi sitä, että saman automallin eri autojen välillä voi olla isoja eroja polttoainekustannuksissa. 

Laskenta ei myöskään tee eroa dieselkäyttöisten ja bensiinikäyttöisten autojen välillä, vaikka dieselin ja bensiinin hinnat voivat erota toisistaan.  

Laskenta perustuu yksityisajojen arvioon 

Uusimmissa autoetuautoissa (ikäryhmä A) käyttökustannusten perusteella tehtävä kaavamainen lisäys autoedun perusarvoon on vapaassa autoedussa 270 euroa kuukaudessa tai 18 senttiä kilometriltä. Kuukausikohtaisen lisäyksen arvo 270 euroa perustuu siihen, että yksityisajot ovat kuukaudessa 1 500 kilometriä (0,18 e x 1 500 km). 

Käyttöetuautossa kaavaimen lisäys perusarvoon käyttökustannusten perusteella on 105 euroa kuukaudessa tai 7 senttiä kilometriltä. Myös käyttöetuautossa lisäys perustuu laskelmassa siihen, että autolla ajetaan yksityisajoja 1 500 kilometriä kuukaudessa (0,07 e x 1 500 km). 

Autoedun arvon laskennassa perussääntö on, että käyttökustannusten perusteella lisätään edun perusarvoon vapaassa autoedussa 270 e/kk ja käyttöedussa 105 e/kk. Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä. 

Luontoisetupäätöksessä vaaditaan, että ajopäiväkirjaan merkitään kaikki ajetut ajot. Yksityisajoista riittää päivittäinen kilometrimäärä. Työajoista on merkittävä päivän ja tunnin tarkkuudella ajon alkamis- ja päättymisajankohta, matkamittarilukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon alkamis- ja päättymispaikka, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. 

Moni kokee merkintävaatimukset sen verran työlääksi, että ajopäiväkirja jää pitämättä. Silloin autoedun arvo määräytyy kaavamaisesti ikään kuin yksityisajoja olisi 1 500 km/kk eli 18 000 km/vuodessa. 

Kilometrikohtaisen taksan välinen ero vapaan autoedun ja käyttöedun välillä on tänä vuonna 11 senttiä (18 senttiä–7 senttiä) ikäryhmässä A eli kuukaudessa 165 euroa, kun kilometrejä on 1 500.

Koska käyttöedun ja vapaan autoedun välinen ero syntyy siitä, että käyttöedussa polttoaineen maksaa työntekijä ja vapaassa autoedussa työnantaja, auton polttoaineenkulutus ratkaisee käytännössä sen, kumpi on edullisempi työntekijälle – vapaa autoetu vai käyttöetu.

Mikäli on kyseessä auto, jonka käyttövoimana on kokonaan tai osittain sähkö, verovapaa latausetu hyödyttää käyttöetuautoilijaa mutta ei autoilijaa, jolla on vapaa autoetu. 

Asiaa voi lähestyä myös laskemalla, miten paljon auton käyttövoimakulut (polttoainekulut ja sähkö) ovat, mikäli autolla ajetaan 1 500 kilometriä. Kuluuko käyttövoimakuluin enemmän vai vähemmän kuin 165 euroa, kun ajaa 1 500 kilometriä?

Täyssähköauton osalta laskelmassa tulee muistaa myös 120 euron vähennys, joka tehdään vapaassa autoedussa sillä perusteella, että kustannukset sähköstä ovat pienemmät kuin bensasta ja dieselistä. 

Jos hybridi- tai polttomoottoriauton käyttövoimakustannukset ylittävät 11 senttiä/km, työntekijä saa vapaassa autoedussa etua, josta hän ei maksa veroa. Mikäli hybridi- tai polttomoottoriauton käyttövoimakustannukset alittavat 11 senttiä/km, häntä verotetaan vapaassa autoedussa suuremmasta edusta, kuin mitä hän saa. 

Käyttöedussa tilanne on toisenlainen. Jos käyttöetuauton käyttövoimakustannukset ovat selvästi alle 11 senttiä kilometriltä, työntekijä saa etua siitä, että autoedun arvo laskee vapaasta autoedusta käyttöetuun siirryttäessä enemmän kuin todelliset käyttövoimakustannukset ovat. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että rahapalkka nousee riittävästi siirryttäessä vapaasta autoedusta käyttöetuautoon. 

Milloin auton käyttöetu kannattaa? 

Mikäli bensakäyttöinen auto kuluttaa 100 kilometrin matkalla 6 litraa, polttoainekustannukset ovat 1 500 kilometrin ajoista 138,60 euroa, jos bensa maksaa 1,54 euroa/litra. Dieselkäyttöisellä autolla vastaava kustannus on 128,70 euroa, mikäli diesel maksaa 1,43 euroa/litra. 

Mikäli työntekijä ottaisi tällaisen auton vapaana autoetuna, hän maksaisi veroa kuukausittain edusta, jota hän ei oikeasti kokonaisuudessaan saa. Työntekijän tulona verotetaan polttoaineesta syntyvänä etuna 165 euroa kuukaudessa, vaikka kustannukset ovat vain noin 130–140 euroa kuukaudessa. 

Autoedun ottamista käyttöetuna puoltaa se, jos polttoainekustannukset ovat pienemmät verrattuna käyttökustannusten perusteella tehtävään lisäykseen, joka tehdään edun arvoon vapaassa autoedussa. 

Vähän polttoainetta kuluttavan auton ottamista käyttöetuna puoltaa myös suuri työajojen määrä. Mikäli käyttöetuautolla ajetaan työajoja, työnantaja voi maksaa niistä verovapaasti 10 senttiä kilometriltä. Tilanteessa, jossa todelliset polttoainekulut alittavat 10 senttiä kilometriltä, työntekijä saa etua siitä, että hän maksaa polttoaineet itse, koska kilometrikorvaus on kulua suurempi. 

HUOMAA! Jos työsuhdeauto kuluttaa suhteellisen vähän, se kannattaa ottaa käyttöetuna – varsinkin, jos autolla ajetaan paljon työajoja.

Milloin vapaa autoetu kannattaa? 

Mikäli bensakäyttöinen auto kuluttaa 100 kilometrin matkalla 9 litraa, polttoainekustannukset ovat 1 500 kilometrin ajoista 207,90 euroa, jos bensa maksaa 1,54 euroa/litra. Dieselkäyttöisellä autolla vastaava kustannus on 193,05 euroa, mikäli diesel maksaa 1,43 euroa/litra. 

Mikäli työntekijä ottaisi tällaisen auton vapaana autoetua, todelliset polttoainemenot ovat jonkin verran suuremmat kuin autoedun arvon kasvu käyttöedusta vapaaseen autoetuun. Verotusarvo nousee 165 euroa kuukaudessa. 

Jos polttoainekustannukset ovat suuremmat kuin verotetaan luontaisetuna, vaaka kallistuu ennemmin vapaan autoedun kuin käyttöedun puolelle. Lisäksi työntekijä kärsisi tappiota, jos hänellä olisi käyttöetuautolla paljon työajoja, joista hän voisi laskuttaa verovapaasti vain 10 senttiä kilometriltä, vaikka auton polttoainekulut ylittävät 10 senttiä kilometriltä. Tämäkin puoltaa vapaata autoetua. 

HUOMAA! Jos työsuhdeauto kuluttaa suhteellisen paljon, se kannattaa ottaa vapaana autoetuna – varsinkin, jos autolla ajetaan paljon työajoja.

 Sähköauto luontoisetuna  

Mikäli luontoisetuautoksi valitsee auton, jonka ainoa käyttövoima on sähkö, autoedun arvosta tehdään vähennys, joka pienentää verotettavan edun arvoa. Vähennys tehdään laskettaessa vapaan autoedun arvoa. Vuonna 2021 vähennys on 120 euroa kuukaudessa tai 0,08 euroa kilometriltä.  

Vähennys perustuu siihen, että auton käyttövoiman eli sähkön kustannukset ovat pienemmät kuin bensa- tai diesel käyttöisten autojen polttoainekustannukset. Vähennystä ei tehdä, mikäli kyseessä on käyttöetuauto, jonka latauksen kustannuksista vastaa autoedun saaja. 

Vähennystä ei saa liioin autoista, joissa on sähkömoottorin lisäksi esimerkiksi bensiinikäyttöinen polttomoottori, koska silloin kyseessä ei ole täyssähköauto.  

Täyssähköautojen ottamista työsuhdeautoiksi kannustetaan myös määräaikaisella vuosina 2021–2025 verotusarvosta tehtävällä erillisellä vähennyksellä, joka on 170 euroa kuukaudessa.

Vähennyksen saa autosta, joka on ensirekisteröity Suomessa vuonna 2020 tai sen jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on se, että auto ei tuota ajon aikana hiilidioksidipäästöjä. Käytännössä kyse on täyssähköautoista. Vähennys koskee sekä vapaana autoetuautona että käyttöetuna annettavia työsuhdeautoja. 

Latausetu työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä 

Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton käyttämiseen tarvittavan sähkön lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai työsuhdeauto. Verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja. Verovapaus ei koske työntekijän kotona tapahtuvaa latausta oman auton tai käyttöetuauton osalta.  

Vapaassa autoedussa ei kuitenkaan muodostu lataamiseen käytetystä sähköstä erillistä veronalaista etua, mikäli palkansaaja lataa kotonaan työnantajansa kustantamalla sähköllä autoetuautoaan, sillä vapaan autoedun arvoon sisältyy myös auton käyttövoimakustannusten arvo.  

Juha Koponen

Kirjoittaja on johtava verojuristi Veronmaksajain Keskusliitossa

Artikkeli on päivitetty 26.1.2021 ja julkaistu ensimmäisen kerran 28.4.2016.

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti