veronmaksajat.fi

KOTI

Valokuitu antaa vauhtia verkkoon – tarkista nämä neljä asiaa ennen kuin tilaat

Valokuitu antaa vauhtia verkkoon – tarkista nämä neljä asiaa ennen kuin tilaat
20.11.2023

Valokuitu nostaa kodin nettiyhteyden uusiin nopeuksiin, mutta millä hinnalla? Liittymän hankkimisessa kannattaa olla tarkkana, sillä hintavertailu ei ole helppoa.

Porvoossa Kerkkoon kylässä asuva Paula Teinonen-Lahti tekee kotonaan it-alan töitä, mutta heikosti toimiva mobiiliverkko aiheutti internetyhteyksien jatkuvaa pätkimistä.

Hän innostui miehensä kanssa heti, kun kyläyhdistyksessä virisi pari vuotta sitten keskustelu valokuidun hankkimisesta alueelle.

"Kylän asukasmäärä on kasvanut, ja uusien asukkaiden myötä valokuituhanke sai riittävästi tuulta alleen", Teinonen-Lahti muistelee.

Kyläaktiivit lähtivät kartoittamaan vaihtoehtoja ja päätyivät lopulta valokuituyhtiö Valokuitusen tarjoamiin valokuituliittymiin. Hankkeen toteutuminen varmistui, kun riittävä määrä alueen kotitalouksista liittyi mukaan.

"Sopimuksen allekirjoituksesta yhteyden avaamiseen meni noin vuosi", Teinonen-Lahti kertoo. Kuva: Ismo Henttonen

Kotitalousvähennystä asennustyöstä

Valokuituliittymän hintaan vaikuttavat muun muassa asuinalueen sijainti, talojen etäisyys toisistaan ja mukaan liittyvien asiakkaiden määrä.

Kerkkoossa talot sijaitsevat toisistaan etäämpänä kuin kaupunkien tiiviisti rakennetuilla omakotitaloalueilla. Tämä nosti valokuidun hintaa, sillä kaapelin vetäminen maan alle vaati enemmän kaivutyötä.

"Meille liittymä maksoi 2 600 euroa, josta työn osuudesta sai verotuksessa kotitalousvähennyksen."

Hinta sisälsi kotiin vedettävän valokuitukaapelin ja päätelaitteen. Lisäksi Teinonen-Lahden perhe tarvitsi internetyhteyttä varten valokuituliittymässä toimivan laajakaistapalvelun ja reititinlaitteen, joka muodostaa koko talon kattavan wifi-verkon. 

Selvitä, voitko saada kotitalousvähennystä valokuituliittymän asennuksesta.

  • Omakotitalossa valokuituliittymän asennustyöstä voi saada kotitalousvähennyksen, jos työ tehdään asunnossa tai sen piha-alueella ja muut kotitalousvähennyksen edellytykset täyttyvät.
  • Asunto-osakeyhtiössä valokuidun hankkii yleensä yhtiö, eikä sellaisista hankinnoista ole mahdollista saada kotitalousvähennystä.
    Lähde: Veronmaksajat

Pitkäaikainen hankinta harkiten

Kohtalaisen suuri investointi valokuituun mietitytti, mutta Teinonen-Lahti ei ole katunut päätöstään. Se varmistaa pitkäksi aikaa nopean ja toimintavarman nettiyhteyden niin työn kuin vapaa-ajankin tarpeisiin.

Teinonen-Lahti kehottaa kuitenkin olemaan tarkkana, kun valokuituyhtiöiden tarjouksia käy läpi. Kyse on pitkäaikaisesta hankinnasta, sillä kotiin vedetyn valokuidun tekniseksi iäksi luvataan jopa 50 vuotta.

Asiaa puntaroidessa on lisäksi huomioitava, että jälkikäteen alueen valokuituverkkoon liittyminen voi tulla huomattavasti kalliimmaksi.

"Ensin kannattaa ylipäätään miettiä, tarvitseeko valokuitua ja onko sen saaminen mahdollista omalla asuinalueella. Edullisemmalla mobiilinettiyhteydelläkin voi pärjätä. Sekin kannattaa selvittää, millaisia palveluja valokuituliittymään on saatavilla ja millä hinnalla."

4 x VALOKUITU, TARKISTA ENNEN KUIN TILAAT:

1. Mikä on hankkeen aikataulu? Tarkista sopimuksesta rakentamispäätöksen ajankohta ja toimituksen lopullinen takaraja. 

2. Mitä tilauksen peruutus maksaa, jos tulet katumapäälle? Sopimuksen purkamisesta seuraa sopimussakko. Sen suuruus riippuu siitä, missä hankkeen vaiheessa peruutuksen tekee. Kalleinta peruminen on, jos valokuidun vetäminen on jo alkanut.

3. Mitä tarjottu palvelu sisältää? Joissakin se sisältää pelkän valokuituliittymän, kun taas toisissa on mukana myös laajakaistapalvelu. 

4. Millaisia laajakaistapalveluja valokuituliittymään voi saada ja mihin hintaan? Joihinkin liittymiin voi saada vain valokuituyhtiön oman laajakaistapalvelun, kun taas toisiin liittymiin on mahdollista valita mieleinen useamman palveluntarjoajan palveluista. 

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Valokuitumarkkinoilla kova kilpailu

Valokuituliittymän hankinta on nyt ajankohtainen puheenaihe monessa kotitaloudessa. Asuinalueiden kadunvarsia täplittävät kyltit, joissa valokuituyhtiöt lupaavat rakentaa alueelle nopeat yhteydet.

"Valokuidun kysyntä lähti korona-aikana jyrkkään nousuun. Kodeissa huomattiin, että mobiiliyhteydet eivät riitä etätöiden tekemiseen ja viihdekäyttöön, etenkään jos käyttäjiä on useita", Lounean henkilö- ja taloyhtiöasiakkaista vastaava johtaja Ari Ringborg sanoo.

Kilpailu markkinaosuuksista on kova. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto arvioi, että Suomen valokuitumarkkinat jaetaan nyt vuosikymmeniksi eteenpäin.

"Kun yksi toimija on saanut alueella riittävästi tilauksia ja voittanut kilpailun, alueelle ei todennäköisesti tule kilpailijaa", Kaunisto sanoo.

Teleyhtiö Telian ja pääomasijoittaja Capmanin omistaman Valokuitusen ohella suuriin valtakunnallisiin toimijoihin kuuluu Lounea, joka on lounaisen Suomen puhelinyhdistyksistä muovautunut tietoliikenneyhtiö. Kolmas iso valokuituyhtiö on Valoo eli entinen Täyskuitu, jonka omistaa hollantilainen infrasijoitusyhtiö DIF Capital Partners.

Valokuituliittymiä toimittavat myös muun muassa DNA, Elisa ja paikalliset tietoliikenneyhtiöt. 

Suljettu tai avoin verkko

Valokuituyhtiöillä on karkeasti ottaen kahdenlaisia liiketoimintamalleja. Lounea edustaa niin sanottua suljettua verkkoa, jossa sama yhtiö rakentaa valokuidun ja vastaa myös laajakaistapalvelusta. Muita palveluntarjoajia Lounean verkon kautta ei saa.

Valokuitunen tarjoaa puolestaan pelkästään valokuituliittymän, johon kuluttaja voi valita haluamansa laajakaistapalvelun Avoin kuitu -verkostoon kuuluvilta palveluntarjoajilta.

Erilaisten liiketoimintamallien vuoksi hintavertailu ei ole helppoa – etenkään, jos kokonaiskuluja yrittää arvioida vuosiksi eteenpäin.

Kovan kilpailun henkeen kuuluu, että kukin yhtiö kehuu oman hinnoittelumallinsa tulevan kuluttajalle edullisimmaksi pitkällä aikavälillä.

Vertailua vaikeuttavat entisestään erilaiset määräaikaiset tarjoukset. Lisäksi palvelujen hintakehitystä tulevina vuosina voi vain arvailla.

Eroja yhtiöiden hinnoittelussa

Heikki Kauniston mukaan Valokuitusen rakentama valokuituliittymä maksaa tyypillisesti tuhannen euron molemmin puolin kertamaksuna. Hinta riippuu kohteesta. Yhtiö tarjoaa liittymää myös kuukausihintaisena, jolloin asiakas maksaa 490 euron asennusmaksun ja 19,90 euroa kuukaudessa viiden vuoden määräaikaisessa sopimuksessa.

Kauniston mukaan yhtiöllä on myös alueellisia kampanjoita, joista liittymän voi saada tätä edullisemmin.

Valokuitusen liittymään 100 megan laajakaistapalvelun saa halvimmillaan 24,70 eurolla kuukaudessa. Vuoden määräajan jälkeen voimaan astuu normaalihinnoittelu, joka on tällä hetkellä 36,70 euroa.

"Avoimessa verkossa kilpailu laajakaistapalvelujen tarjoajien välillä takaa kuluttajalle edullisimmat hinnat ja jatkuvat kampanjat. Suljetussa verkossa tällaista kilpailua ei ole", Kaunisto sanoo.

Lounean valokuituyhteyden saa 150 euron kytkentämaksulla. Kuluttaja sitoutuu kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen, jossa laajakaistayhteyden saa 250 megan nopeudella ensimmäisen vuoden ajan 24,90 eurolla kuukaudessa. Sen jälkeen hinta nousee 39,90 euroon.

"Hinnat pysyvät kuitenkin kahden vuoden jälkeenkin kilpailukykyisinä. Yksikään valokuituyhtiö ei voi ylihinnoitella palvelujaan, sillä valokuidun hankkineella on yleensä mahdollisuus vaihtaa halutessaan mobiililaajakaistaan", Ari Ringborg perustelee.

Kolmas suuri toimija eli Valoo tarjoaa valokuidun asennuksen kotiin ilmaiseksi. Yhtiön tarjoaman laajakaistan halvin kuukausimaksu on aluksi puolen vuoden ajan 29,90 euroa, sen jälkeen 39,90 euroa. 

Eniten porua pitkistä odotusajoista

Valokuituyhtiöiden toimintatavat ja liittymän tilanneiden oikeudet ovat herättäneet myös kuluttajaviranomaiset. Erityisasiantuntija Joonas Norr sanoo, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) saamat yhteydenotot ovat liittyneet etenkin valokuituhankkeiden aikatauluihin ja sopimusten purkumaksuihin.

Kuluttajan kannalta ongelmallisia ovat valokuidun rakentajien sopimukset, joissa kuluttaja sitoutuu pitkäksi aikaa hankkimaan valokuituliittymän, vaikka sen saaminen on kaikkea muuta kuin varmaa.

"Yritykset eivät rakenna tilattua liittymää ilman riittävän kattavaa alueellista kysyntää. Liittymää tilatessa ei siis välttämättä vielä tiedä, toteutuuko hanke", Norr huomauttaa.

Valokuidun vetäminen on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa vain, jos se saa alueelta tarpeeksi tilauksia. Niiden haaliminen voi viedä paljon aikaa.

"Kuluttaja on saattanut pettyä, kun hanke ei ole edennyt niin nopeassa tahdissa kuin hän on olettanut", Norr sanoo.

Kuluttaja-asiamies on ohjeistanut, että kuituliittymän tilaussopimuksessa on sovittava yksiselitteisesti rakentamispäätöksen viimeisestä mahdollisesta ajankohdasta ja toimituksen lopullisesta takarajasta.

"Valokuituyritys sitoutuu rakentamiseen vasta omalla rakentamispäätöksellään. On hyvä varautua siihen, että päätöstä voi joutua odottamaan koko sopimuksessa määritellyn ajanjakson ajan", Norr toteaa.

Pisimmillään kuluttaja voi joutua odottamaan jopa kaksi vuotta valokuidun rakentamispäätöstä tekemästään tilauksesta. Sen jälkeen yrityksellä saattaa olla 1–2 vuotta aikaa rakentaa yhteys. 

Purkumaksuja kohtuullistettu

Kaikki eivät jaksa odottaa valokuidun saapumista tai alueelle on saattanut tulla toinen kilpailija, joka lupaa rakentaa kuituverkon nopeammin. Tilauksen purkamisesta perittävän sakon suuruus on saattanut kuitenkin yllättää.

Kuluttaja-asiamiehen patistelujen jälkeen valokuituyhtiöt ovat nyt laskeneet sopimusten purkumaksuja.

Esimerkiksi Lounealla peruutusmaksu ennen sitovaa rakentamispäätöstä on 190 euroa ja sen jälkeen 590 euroa.

Valokuitunen perii 150 euron maksun sopimuksen purkamisesta, jos verkon suunnittelu ei ole vielä alkanut. Sen jälkeen peruutuksen hinta nousee sitä mukaa, kuinka pitkälle verkon suunnittelussa ja rakentamisessa on edetty ja kuinka paljon tästä on aiheutunut yhtiölle kustannuksia.

Norrin mukaan KKV on saanut yhteydenottoja myös valokuituyritysten markkinoinnista, jossa palveluiden lopullista kokonaishintaa on vaikea hahmottaa. Viranomaisten kovistelut näyttävät ainakin jossakin määrin tuottaneen tulosta.

Norr sanoo, että esimerkiksi nollaeuroisia liittymätarjouksia markkinoidessaan yritysten on ilmoitettava kokonaishinta, jonka maksamiseen kuluttaja vähintään sitoutuu tilaamalla palvelun. Tieto yhtiöiden nettisivuilta nykyisin löytyy – tosin varsin pienellä printillä.  

Tieto kulkee nopeimmin valokuidussa

Valokuitu on ohut lasista valmistettu kuitu, jonka kautta tietoa lähetetään suurella nopeudella laservalolla. Valokuituteknologia on käytössä olevista teknologioista nopein, tasalaatuisin ja toimintavarmin tapa siirtää tietoa. Valokuidun tekniseksi iäksi luvataan jopa 50 vuotta.

Valokuituliittymä koostuu kotiin vedetystä valokuitukaapelista ja päätelaitteesta. Lisäksi kuluttajan on hankittava laajakaistapalvelu internetyhteyttä varten.

Kotiin asennetun valokuitupäätelaitteen voi kytkeä tietokoneeseen, mutta siinä ei ole yleensä wifi-ominaisuuksia. Langattomaan nettiin tarvitaan vielä wlan-reititin.

Tällä hetkellä kotitalouksille tarjottavan laakakaistapalvelun nopeus on tyypillisesti 100 megaa (megabittiä sekunnissa, Mbit/s), mikä riittää hyvin normaaliin netin käyttöön. Lisämaksusta nopeuden voi nostaa jopa 1 000 megaan.

Valokuitu mahdollistaa mobiiliverkkoa tasaisemman nettiyhteyden. Mobiilinetissä yhteysnopeus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon netin käyttäjiä on saman tukiaseman lähistöllä samaan aikaan. Ruuhka-aikana nopeus saattaa olla vain murto-osa luvatusta maksiminopeudesta.

Valokuituyhteydessä myös datan lähetysnopeus on nopeampi ja vakaampi kuin mobiilinetissä. Tämä helpottaa videoiden ja muiden suurten tiedostojen siirtämistä pilvipalveluihin. 

NUMERO: 1,2 milj. kpl | Valokuitulaajakaistaliittymiä oli Suomessa vuoden vaihteessa noin 1,2 miljoonaa kappaletta, joista kotitalouksien osuus oli 93 prosenttia. Viime vuonna uusia liittymiä otettiin käyttöön yli 80 000.
Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Matti Remes

Oikaisu 20.11.2023: Valoo on Adola Oy:n markkinointinimi. Adolan pääomistaja on kansainvälinen infrasijoitusyhtiö DIF Capital Partners. Vähemmistösijoittajana Adolassa on Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy). 

Juttu on julkaistu painetussa Taloustaidossa 1.11.2023 ja jutun hintaesimerkit on kerätty syyskuun alkupuolella.

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti