veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Korkoa korolle – miten se toimii?

Janne Kalluinen
Janne Kalluinen

Verolaskelmat hallussa

Janne Kalluinen on Veronmaksajien ekonomisti, joka odottaa ensimmäistä ammattilaissopimustaan jalkapalloilijaksi. Sillä välin hän tekee verolaskelmia. Seuraa Twitterissä  @jannekalluinen

Korkoa korolle -ilmiö lienee tuttu sanapari useimmille sijoittamiseen vihkiytyneille amatööreille ja ammattilaisille. Väitetään, että Albert Einstein on sanonut ilmiön olevan ”maailman mahtavin voima”. (On tosin kiistanalaista, onko lainaus Einsteinin vai ihan jonkun muun suusta.)

Ei silti tarvitse olla Nobel-fyysikko tai edes piensijoittaja voidakseen väittää, että korkoa korolle -ilmiön toimintaperiaatteen ymmärtäminen on kaikille tärkeää. Tämä johtuu siitä, että paitsi sijoitusten myös lyhentämättömän velan toimintaperiaate noudattaa käytännössä samaa logiikkaa. 

Kun yhtä lailla tiedämme, että velan kertyminen korkoa korolle -periaatteella on taloudellisen katastrofin alku, on oivaltavaa huomata, kuinka esimerkiksi arvopaperisijoitus voi samoin periaattein vaurastuttaa piensijoittajaakin. 

Kuinka ilmiö toimii? 

Kuvitellaan esimerkiksi 20 000 euron suuruinen alkupääoma vuoden 2019 alussa. Vuosikorko olkoon 10 %. 

Pääoma kasvaa korkoa vuodessa 2 000 euroa (=20 000 € × 10 %). Kun korko lisätään pääomaan, pääoma kasvaa 22 000 euroon (=20 000 € + 2 000 €). 

Vuosi

Pääoma × korko

Korko/v.

Pääoma seur. vuoden alussa

2019

20 000 € × 10 %

2 000 €

22 000 €
(=20 000 € + 2 000 €)

2020

22 000 € × 10 %

2 200 €

24 200 €
(=22 000 € + 2 200 €)

2021

24 200 € × 10 %

2 420 €

26 620 €
(=24 200 € + 2 420 €)

Kun seuraavana vuonna 22 000 euron pääoma kasvaa jälleen 10 %:n korolla, vuosikorko onkin 200 euroa suurempi kuin edeltävänä vuonna: 2 200 euroa. 

Vuoden 2021 alussa pääoman suuruus onkin jo 24 200 euroa. Tällöin pääoma kasvaa korkoa jo 2 420 euroa. 

Siinä missä vuosikorko vuonna 2019 oli 2 000 euroa, on se jo 420 euroa suurempi vuonna 2021. 

Korkoa korolle -ilmiön toimintaperiaate kulminoituu nimensä mukaisesti siinä, että ajan myötä paitsi alkupääoma myös vuosien varrella kertyneet korot kasvavat korkoa. 

Vuosi

Pääoma × korko

Korko/v.

Pääoma seuraavan vuoden alussa

2030

57 062 € × 10 %

5 706 €

62 768 € (=57 062 € + 5 706 €)

2044

216 694 € × 10 %

21 669 €

238 363 €
(=216 694 € + 21 669 €)

Jos laskuharjoitusta jatkaisi pidemmälle, vuonna 2030 esimerkin pääoma olisi kasvanut jo 57 062 euroon. Vuonna 2044 pääoman suuruus olisi 216 694 euroa ja 10 prosentin korkotasolla vuotuinen korko (21 669 euroa) olisi suurempi kuin pelkkä alkupääoma vuonna 2019! 

Ilmiön sovellutukset todelliseen elämään

Valitettavan vaivaton tapa osallistaa itsensä korkoa korolle -ilmiölle – ja nimenomaan sen haitallisiin puoliin – on ottaa pikavippi ja jättää se maksamatta. Kulutusluottojen ja pikavippien korot voivat helposti olla toistakymmentä prosenttia.

Esimerkki tähdentääkin, että mikäli pääomaa ei pienene ja korot ovat korkeat, pääoma voi paisua nopeasti. Velallisella se tarkoittaa traagista velkaloukkuun ajautumista. Sieltä pois pääseminen on kallista – ja ennen pitkää ylitsepääsemätöntä.

Sijoittajan tilanne on käänteinen: pitkällä aikavälillä piensijoittaja voi odottaa saavansa tuottoa sijoituksilleen. On toinen kysymys, kuinka paljon – mutta 10 prosentin tuottoja ei välttämättä kannata odottaa.

Jos siis varainhoitoyhtiön edustaja lupaakin puhelimessa tarjoamalleen uudelle uskomattomalle sijoitustuotteelleen varmaa 10 prosentin vuosituottoa, kyseisestä rahasammosta on parasta pysyä kaukana. Jos diili kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta…

Päästäkseen käsiksi korkoa korolle -ilmiön hyötyihin, pitää olla alkupääomaa ja tuottava sijoituskohde. Piensijoittaja voi joka tapauksessa hyötyä nyt korkoa korolle -ilmiöstä entistä enemmän – kiitos vuodenvaihteessa käyttöön tulleen osakesäästötilin.  

Tuottavien sijoituskohteiden löytäminen ansaitsee jo kuitenkin oman blogitekstinsä – ja ehkäpä myös toisen kirjoittajan.

PS. Jos jokainen luettu kirja kasvattaa inhimillistä pääomaa, onko silloin varaa olla käymättä kirjastossa?

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit