veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Osinkoa kaiken aikaa

15.2.2017

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Orava sen aloitti. Vuonna 2014 tapahtuneesta listautumisestaan asti Orava Asuinkiinteistörahasto on maksanut osinkoa neljännesvuosittain.

Tänä vuonna se saa seuralaisia, kun Helsingin pörssin yhtiöt ryhtyvät siirtymään kaksi tai neljä kertaa vuodessa tapahtuvaan voitonjakoon.

Osingonjakorytmin tihentämisestä ovat kertoneet ainakin Fiskars, Wärtsilä, Verkkokauppa.com ja Aspo. Telia ja Citycon ovat maksaneet puolivuotis- tai kvartaaliosinkoja jo viime vuonna. Osingonjaon tihentämisen yleistyminen on kuluneen tuloskauden kenties merkittävin kauaskantoinen uutinen.

Yhtiöiden käytännöt osingonjakojen suhteen vaihtelevat ja yleistä toimintatapaa tunnutaan vielä etsivän. Siksi sijoittajan täytyy olla tarkkana useaan osaan jaettujen osinkojen kanssa. Jutun lopussa on tiivistetty kolme uutta tapaa maksaa osinkoa yhtä useampi kerta vuodessa.

Tasaisempaa kassavirtaa

Osinkojen maksaminen vuosineljänneksittäin on Yhdysvalloissa sangen yleistä. Suomessa, jossa yhtiöt jakavat tulostaan osinkopainotteisemmin kuin Yhdysvalloissa ja osinkotuotot ovat korkeampia kuin rapakon takana, siirtyminen kahteen tai neljään osingonjakokertaan on luontevaa ja perusteltua.

Monen suomalaisen pörssiyhtiön kurssikäyrässä näkyy keväisin tasaista nousua ja jyrkkä notkahdus: osaketta ostetaan osingonkiilto silmissä, ja kun osinko irtoaa, kurssi putoaa suunnilleen osingon verran. Vielä 2000-luvun alussa ilmiö oli vielä selvempi, kun osingot olivat saajalleen käytännössä verottomia yhtiöveron hyvitysjärjestelmän vuoksi.

Kun tuottoa jaetaan omistajille tasaisemmin, osinkojahtien voisi olettaa laimenevan. Toisaalta osinkodipit eli osingon irtoamista seuraavat kurssilaskut jäänevät niin pieniksi, että ne saattavat sijoittajien kurssimuistin vuoksi kuroutua umpeen nopeasti.

Vuosineljänneksittäinen osingonjako tasaa osakkeenomistajan tulovirtaa. Moni sijoittaa saamansa osingot uudelleen pörssiin, joten uudelleensijoitusten aiheuttama ostopaine jakaantuu tasaisemmin ympäri vuoden.

Osinkojen jakaminen yhtä useammassa erässä aiheuttaa yhtiöille lisätyötä, mutta tuottaa se toisaalta hyötyäkin. Jos osinkorahat saavat olla kassassa puoli vuotta pidempään, yhtiö säästää korkokuluissa. 

Osakkeesta kohti bondia

Erityisen luontevaa useaan kertaan vuodessa tapahtuva osingonjako on leimallisille osinkoyhtiöille, joiden kassavirrat ovat vakaita. Rahaa tulee sisään tasaisesti, joten sitä on hyvä jakaa uloskin nykyistä tasaisemmin.

Kiinteistösijoitusyhtiöt ovat tasaisen kassavirran yhtiöitä ja jopa vaihtoehtoja suorille kiinteistösijoituksille. Asunnon vuokralainen maksaa vuokransa joka kuukausi. Neljästi vuodessa osinkoa jakava kiinteistösijoitusyhtiö tulee kassavirtamielessä lähemmäs suoraa vuokrasijoitusta.

Teleoperaattorit ovat defensiivisiä vahvan ja tasaisesti ympäri vuoden kertyvän kassavirran yhtiöitä, siksi on luontevaa, että Telia on ryhtynyt maksamaan osinkonsa kahdessa erässä.

Liiketoiminnan puolesta vuosineljänneksittäiseen osinkoon siirtyminen olisi luontevaa myös esimerkiksi Elisalle, DNA:lle, Fortumille, Orionille ja Keskolle sekä kaikille kiinteistösijoitusyhtiöille.

Kiinteistösijoitusyhtiöistä vuosineljännesosingonjakoon ovat siirtyneet Orava ja Citycon. Tosin Orava osingonjakokyky on vaarassa ja osinko laskenee merkittävästi yhtiön hankalan tilanteen vuoksi: hallinnointiyhtiö kuppaa tuotot.

"Hallitus päättäköön!"

Cityconin kvartaaliosingoissa erikoista taas on se, että ne eivät tänä vuonna ole osinkoja vaan ainakin pääosin pääomanpalautuksia ja toiseksi se, että päätös on annettu täysin hallituksen käsiin. Cityconin yhtiökokouksen päätöksellä ei jaeta senttiäkään, vaan hallitus pyytää valtuutta jakaa rahaa neljä kertaa vuodessa. Rahanjaosta korkeintaan yksi sentti osaketta kohden on osinkoa ja enintään 12 senttiä pääomanpalautuksia.

Vuosineljänneksittäiset pääomanpalautukset tarkoittavat sitä, että sijoittaja joutuu neljä kertaa vuodessa kirjanpitohommiin. Pääomanpalautuksesta kun ei makseta sillä hetkellä veroa vaan se laskee osakkeen hankintahintaa.

Myös Sponda saattaa maksaa alkaneen vuoden aikana kaksi osinkoa. Spondan hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättäisi kahdeksan sentin osingosta, minkä lisäksi hallitukselle annettaisiin valtuudet maksaa lisäksi kaksi muuta osinkoa ennen kevään 2018 yhtiökokousta. Kaksi "hallituksen osinkoa" olisivat yhteensä jotain nolla ja kahdentoista sentin välissä. 

"Hallituksen osinko" ei ole osinkolupaus

Hallituksen päätettäväksi jäävää osinkoa ei voi pitää osinkolupauksena. Esimerkiksi Sanoman hallitukselle myönnettiin vuonna 2014 valtuudet päättää enintään 20 sentin lisäosingosta varsinaisen kymmenen sentin osingon lisäksi. Senttiäkään lisää ei jaettu.

Hallitukselle jätettävään osingonjakopäätökseen liittyy osingon määrän lisäksi toinen epävarmuus: milloin osinko jaetaan? Osa yhtiöistä kertoo, mitkä olisivat mahdollisten osinkojen täsmäytys- ja maksupäivät, osa ei edes vihjaa. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi osakkeen ostamista harkitsevan sijoittajan kannalta.

Jos yhtiön hallitus kertoo myöhään illalla, että osinkoa jaetaan tämänpäiväisten omistusten mukaan, seuraavana päivänä osakkeen kurssi laskenee suunnilleen osingon verran. Se voi olla ikävä yllätys sijoittajalle, joka on antanut välittäjälle pitkäkestoisen rajahintaostotoimeksiannon. Jos hallituksella on osingonjakovalta, osaketta kärkkyvän täytyy melkeinpä joka ilta tarkistaa, onko päätös tehty.

Omistajaystävälliset yhtiöt kertovat tietenkin hyvissä ajoin ennalta, milloin hallitus kokoontuu päättämään mahdollisesta osingosta.

Osingonjakovallan antamisessa hallitukselle on hyviä puolia, ennen kaikkea se, että hallitus voi päättää voitonjaosta dynaamisesti: jos menee hyvin, jaetaan rahaa omistajille saman tien eikä odoteta seuraavaan yhtiökokoukseen saati kutsuta ylimääräistä yhtiökokousta koolle osingonjaon vuoksi.

Tähän asti omien osakkeiden hankinta on ollut hallituksille helpoin tapa päästä eroon liian isosta kassasta. Suuntautuminen omien osakkeiden hankinnasta kohti dynaamisia osinkoja on minusta hyvä tapa – ja kumpikin on parempi tapa käyttää kassaa kuin rahan hassaaminen hölmöihin yritysostoihin. 

Yhtiökokous päättää mitä ja milloin

Osakkeenomistajan kannalta kaikkein selkeintä on, jos yhtiökokous päättää osingon suuruuden ja myös sen, miten ja milloin osinko jaetaan.

Esimerkiksi Wärtsilän hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osingoksi päätettäisiin 1,30 euroa, joka maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä maaliskuussa ja syyskuussa. Maaliskuun osinko on normaali yhtiökokouspäivänä irtoava osinko.

Syyskuussa maksettavan 65 sentin osalta Wärtsilä tarkentaa, että hallitus päättää siitä 12. syyskuuta pidettävässä kokouksessaan. Tuona päivänä omistetut osakkeet oikeuttavat jälkimmäiseen 65 senttiin. Tarkkaa täsmäytys- ja maksupäivää Wärtsilä ei vielä halua antaa siltä varalta, että Euroclear nopeuttaisi prosessejaan ennen syyskuuta.

Fiskarsilla käytäntö on samanlainen kuin Wärtsilällä, joskin syksyn osinko on 35 senttiä, kun varsinainen osinko on 71 senttiä.

Fiskars on edelleen Wärtsilän merkittävä osakkeenomistaja ja saa Wärtsilän syksyn osingonjaossa reilut seitsemän miljoonaa euroa, mikä vastaa neljännestä siitä, mitä Fiskars itse maksaa syysosinkona. Fiskars tosin maksaa syysosinkonsa ennen kuin saa Wärtsilän syysosingon. 

Verkkokauppa.com: "Ei merkittäviä lisäkuluja"

Kun yhtiö maksaa osinkoja, siitä aiheutuu työtä niin yhtiössä kuin rahalaitoksissakin. Ja työ maksaa.

Kun Verkkokauppa.com pohti siirtymistä kvartaaliosingonjakoon, yhtiössä puntaroitiin sijoittajien toiveita ja yhtiölle aiheutuvia lisäkuluja. Verkkokauppa.comin suurin omistaja on karvan alle puolet yhtiöstä omistava perustaja ja toimitusjohtaja Samuli Seppälä. Hänen jälkeensä omistuslistaa hallitsevat sijoitusyhtiöt ja -rahastot.

Yhtiö päätyi ryhtymään maksamaan osinkoa neljännesvuosittain.

"Yhtiön koon ja osakaspohjan huomioiden lisäkulut eivät ole merkittäviä", Verkkokauppa.comin talousjohtaja Jussi Tallgren kertoo.

Samassa yhteydessä Verkkokauppa.com uudisti osinkopolitiikkansa ja tavoittelee nyt kasvavaa osinkoa. 

Viikon trio: Kolme uutta tapaa jakaa osinkoa

Perinteisesti suomalaiset yhtiöt ovat maksaneet osinkoa kerran vuodessa. Tätä jakotapaa voi kutsua vaikkapa "yhtiökokousosingoksi": yhtiökokous päättää osingosta, joka irtoaa osakkeesta yhtiökokouspäivää seuraavana yönä ja maksetaan osakkeenomistajalle pian sen jälkeen. Ja sitten odotetaan seuraavaa varsinaista yhtiökokousta. Toki joskus yhtiöt ovat kutsuneet myös ylimääräisiä yhtiökokouksia päättämään ylimääräisistä osingoista kesken tilivuoden.

Tässä jutussa on esitelty kolme uutta tapaa maksaa osinkoa. Ne voi jakaa kolmeen tyyppiin esimerkiksi näin: 

1. "Hallituksen osinko"

Yhtiökokous valtuuttaa hallituksen jakamaan osinkoa harkintansa mukaan. Hallitus päättää osingon suuruudesta ja jakohetkestä esimerkiksi vuosineljänneksittäin. Näin toimii vaikkapa Citycon, joskin Cityconin "osingot" ovat tänä vuonna valtaosin tai jopa yksinomaan pääomanpalautuksia. 

2. Useaan osaan jaettu yhtiökokousosinko

Yhtiökokous päättää osingon suuruudesta ja siitä, että se maksetaan useammassa erässä. Näin toimii esimerkiksi Wärtsilä

3. Lisäosinkovaltuutus

Yhtiökokous päättää osingonjaosta ja sen lisäksi myöntää hallitukselle mahdollisuuden jakaa myöhemmin lisää osinkoa. Hallitus voi päättää käyttää koko valtuutuksen, olla käyttämättä sitä lainkaan tai käyttää siitä osan. Näin toimii esimerkiksi Sponda.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

 

Vero2017: Mihin suuntaan pörssi? -paneeli 15.3. klo 11.00 - 12.15 (sali D)

Paneeliin osallistuvat pääanalyytikko Sauli Vilén Inderesistä, toimitusjohtaja Jukka Leinonen DNA:sta, toimitusjohtaja Tommi Tervanen Kotipizzasta ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen Tokmannista. Paneelin vetäjä on Taloustaidon pörssikolumnisti, sijoituskirjailija Karo Hämäläinen

Vero2017-tapahtuma järjestetään Helsingissä 14.–15. maaliskuuta. Ilmoittaudu kävijäksi ja tutustu ohjelmaan.

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti