veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kuluttajansuoja koheni verkkokaupassa – nettikauppias, tunnetko uudet velvoitteesi?

Kuluttajansuoja koheni verkkokaupassa – nettikauppias, tunnetko uudet velvoitteesi?
23.11.2023

Kuluttajansuojaa on parannettu muun muassa siten, että luottoa ei saa enää tarjota ensisijaisena maksamisen vaihtoehtona.

Kuluttajille ei saa verkkokaupassa tarjota enää ensisijaisesti luottoa tai muuta maksunlykkäystä sisältäviä maksutapoja. Määräys tuli voimaan lokakuun alussa.

Määräys sisältyy uuteen kuluttajansuojalakiin. Se toi muutoksia sekä uusia velvoitteita verkkokauppaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille että kuluttajaluottoja tarjoaville yrityksille.

Muutosten tarkoituksena on ohjata kuluttajia käyttämään ensisijaisesti muita maksamisen tapoja kuin niitä, joilla maksamista siirretään tuonnemmaksi. Muutoksella halutaan suitsia kuluttajien ylivelkaantumista.

Lokakuun alusta alkaen tulee verkkokaupan esittää maksutavat kuluttajalle tässä järjestyksessä: 

ENSIN: Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Tällaisia maksutapoja ovat esimerkiksi verkkomaksut, debit- tai Visa Electron -kortit tai liikunta- ja kulttuuriedut. 

TOISEKSI: Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esimerkiksi yhdistelmäkortit debit- ja luotollisilla credit-ominaisuuksilla.

Niitä ovat myös Mobilepayn tapaiset maksusovellukset, jollaiseen kuluttajan on mahdollista liittää paitsi debit- myös credit-kortti. 

KOLMANNEKSI: Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä, kuten luottosopimuksen tekeminen, maksuaika- tai luottokortti. Huomionarvoista on, että myös postiennakko katsotaan tällaiseksi kolmoskategorian maksutavaksi. 

Mitään maksutapaa ei saa verkkokaupassa asettaa oletusvalinnaksi. Kuluttajan on valittava maksamisensa tapa ilman automaattista oletusvalintaa jokaisen sopimuksen yhteydessä erikseen.

Maksutapaa ei siis saa asettaa oletusvalinnaksi edes kuluttajan aikaisemman oston perusteella.

Vastuu tässä ei rajoitu vain verkkokauppaan. Jos maksupalveluntarjoaja, luotonantaja tai muu elinkeinonharjoittaja on voinut vaikuttaa maksutapojen esittämistapaan, velvollisuus maksutapojen esittämisestä lainmukaisessa järjestyksessä koskee myös kyseistä toimijaa. 

Vähintään yksi lisämaksuton tapa

Verkkokaupan on tarjottava aina vähintään yksi yleisesti käytössä oleva lisämaksuton maksutapa. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus maksaa ostoksensa ilman maksutavan aiheuttamia lisäkuluja. 

Lisämaksua ei kuitenkaan saa lainkaan periä, jos

  • kuluttaja käyttää yleisimpiä maksukortteja, kuten esimerkiksi Visaa tai Mastercardia.
  • kun kuluttaja maksaa ostoksensa SEPA-tilisiirtona tai -suoraveloituksella.

Verkkokaupan on ilmoitettava kaikki hyväksytyt maksutavat ja niiden käytöstä aiheutuvat lisäkustannukset selkeästi. Lisäksi uusista maksutavoista on annettava enemmän tietoa kuin pitkään käytössä olleista vaihtoehdoista.

Laskun ja luoton on erotuttava selvästi toisistaan. Kaupan on myös selvästi ilmoitettava, mikäli laskutustapa aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi kuluttajan kanssa on erikseen sovittava siitä, toimitetaanko lasku sähköpostitse vai postitse.

Kaupan on tietenkin ilmoitettava vanhaan malliin laskun eräpäivä ja viivästyskorko. Asiakkaalta ei voi periä korkeampaa korkoa kuin korkolaissa määritellään.

Lokakuun alusta myös kuluttajan henkilöllisyys tulee todentaa verkkokaupan kassalla vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina silloin, kun kuluttaja valitsee maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan, kuten laskun tai erämaksun.

Säännöksen tavoitteena on väärinkäytösten minimoiminen sekä rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen. 

Paljon muuttui jo vuoden alussa

Kuluttajansuojalaki uudistui laajasti jo vuoden 2023 alussa, kun muun muassa puhelinmyynnin, alennusmarkkinoinnin ja palveluiden kuluttajansuojaan tuli muutoksia.

Lain mukaan on esimerkiksi verkkokaupassa hyödynnettyjen kuluttaja-arvostelujen yhteydessä oltava tieto siitä, onko yritys varmistanut julkaistujen arvostelujen olevan peräisin kuluttajilta, jotka ovat oikeasti käyttäneet hyödykettä tai ostaneet sen.

Lisäksi tulee kertoa, miten asia on varmistettu. Myynnin edistämiseksi on nimenomaisesti kiellettyä esittää tekaistuja arvosteluita tai suositteluita, ostaa niitä tai vääristellä kuluttaja-arvosteluja tai sosiaalisen median suositteluja.

Vuoden alun muutoksessa on mukana myös uusi velvoite verkon markkinapaikkojen (kuten Tori.fi) tarjoajille. Markkinapaikan tarjoajan tulee ennen sopimuksen tekoa kertoa kuluttajalle, onko myyjä ilmoituksensa mukaan elinkeinonharjoittaja vai muu taho.

Jos myyjä on yksityishenkilö, tulee markkinapaikan ylläpitäjän kertoa, että kuluttajansuojalainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ei sovelleta tehtyyn sopimukseen.

Käsiteltyyn aiheeseen liittyy myös keväällä 2024 käyttöön otettava positiivinen luottotietorekisteri. Rekisteristä enemmän Taloustaidossa 6/2023, kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä.

Se koskettaa jokaista kuluttajaa, jolla on luottoa tai joka hakea luottoa. Se tarjoaa luotonantajille paremmat mahdollisuudet arvioida luotonhakijoiden maksukykyä ja yksityishenkilöille kokonaiskuvan omista luotoistaan. Se antaa myös mahdollisuuden asettaa itselleen vapaaehtoinen luottokielto. 

Kuluttajaluottojen korkokatto laski

Kuluttajaluottojen korkokatto laski 1.10.2023 alkaen 15 prosenttiin. Katto oli aiemmin 20 prosenttia.

Uuden säännöksen mukaan elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin lisätä 15 prosentin päälle korkolain mukaisen viitekoron. Sopimuksen mukainen luoton korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia, jos viitekorko nousee yli viiteen prosenttiin.

Muutoksella pyritään vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista sekä kohtuullistamaan suurien ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjen luottojen hinnoittelua.

Samalla lainsäätäjä haluaa suitsia kuluttajaluottojen mainontaa.

Jatkossa on hyvän luotonantotavan vastaista esimerkiksi vähätellä luotonoton vakavuutta tai kohdistaa markkinointia sellaisiin kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä.

Luottoja ei myöskään saa markkinoida sellaisilla ehdoilla, joilla luottokustannukset voivat ylittää luoton määrän. Lokakuun alusta luottoja ei siten saa markkinoida esimerkiksi hyvin pienillä kuukausierillä tai pitkällä takaisinmaksuajalla.

Kauko Ollila 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti