Helsingin pörssin rakennusyhtiöt ovat vaikeiden vuosien jälkeen pääsemässä jaloilleen. Nousua varjostavat kuitenkin koronakriisin vaikutukset talouteen.
Helsingin pörssiin listatut rakennusyhtiöt ovat olleet viime vuosina surkeita sijoituksia. Lokakuun puolivälissä YIT:n osakekurssi oli noin 28 prosenttia matalampi kuin kolme vuotta sitten. Constin kurssi on samassa ajassa laskenut 35, SRV Yhtiöiden 83 ja Lehto Groupin peräti 89 prosenttia.
Rakennusalaa seuraava Danske Bankin seniorianalyytikko Matias Rautionmaa puhuu toimialan ”menetetystä vuosikymmenestä”.
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiset vuodet olivat toimialalle vaikeat, kun hidas talouskasvu vähensi rakentamista.
Vuonna 2015 taantuma hellitti, ja rakentaminen lähti kasvukeskuksissa kovaan kasvuun. Raju nousu kuitenkin kostautui, sillä rakennusyhtiöiden rahkeet eivät riittäneet pitämään hankkeita hallinnassa.
”Yhtiöiden fokus oli hukassa. Toiminta rönsyili liikaa, eikä operatiivinen toteutus pysynyt hallinnassa”, Rautionmaa sanoo.
Taakkana huonojen hankkeiden tappiot
Monien rakennushankkeiden kannattavuus on ollut heikko, ja pahimmillaan ne ovat aiheuttaneet yhtiöille isot tappiot. SRV:n operatiivinen liiketappio oli viime vuonna 96,8 miljoonaa euroa, josta suurin osa on Helsingin Kalasataman Redi-kauppakeskuksen arvonalentumista.
”Isot rakennusyhtiöt ostivat alihankkijoilta urakoita, joiden hinnat nousivat jatkuvasti. Hankkeiden kustannukset arvioitiin väärin, eivätkä yhtiöt pystyneet tekemään tulosta suunnitellulla tavalla”, Rautionmaa sanoo.
Lähi-Tapiola Varainhoidon salkunhoitaja Nina Ebeling huomauttaa, että kotimaan hankkeitakin suurempia ongelmia aiheutti liiketoiminta Venäjällä. Itänaapurin talouden jyrkkä alamäki hyydytti asuntokaupan ja kauppakeskusten myynnin, ja YIT ja SRV ovat joutuneet tekemään sijoituksistaan mittavia arvonalennuksia.
”Venäjältä tulleilla takaiskuilla on ollut yhtiöiden kannattavuuteen iso vaikutus”, Ebeling sanoo.
MIKÄ RATKAISEE RAKENTAJAN MENESTYKSEN? ”Yhtiön taseen hallintaan ja toiminnan kannattavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Koko toimialan menestykseen vaikuttaa yleinen talouskehitys.” Salkunhoitaja Nina Ebeling, Lähi-Tapiola Varainhoito
YIT jaloilleen ensimmäisenä
Raskaasti velkaantuneet rakennusyhtiöt pyrkivät nyt tervehdyttämään taloutensa. YIT on päässyt tässä pisimmälle.
”YIT on saanut taseensa kuntoon, mikä antaa sille mahdollisuuden hallita entistä paremmin kasvukeskusten kalliita kiinteistökehityskohteita. Yhtiöltä löytyy sijainniltaan hyviä kohteita, jotka kiinnostavat kiinteistösijoittajia ja asunnonostajia”, Rautionmaa sanoo.
Hänen arvionsa mukaan kilpailijat ovat vielä käännevaiheessa. SRV on uudistanut toimintamallejaan ja järjestänyt rahoitusta uudelleen taseensa vahvistamiksi. Lehto on vienyt läpi tervehdyttämisohjelmaansa ja aikoo järjestää tähän liittyvän osakeannin.
”Taseen vahvistaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää etenkin siksi, että rahoituksen saaminen hankkeille on entistä vaikeampaa pankkien kiristyneen lainanannon vuoksi.”
Vahvan taseen lisäksi menestyminen edellyttää erottautumista kilpailijoista yhtiön toiminta-alueilla.
Rautionmaan mielestä esimerkiksi YIT:llä se on asuntorakentamisen pitkäjänteisyys ja laatu. Lehto on kehittänyt puukerrostalokonseptin, jolle saattaa olla kysyntää, kun ekologinen rakentaminen lisää suosiotaan. Korjausrakentamiseen erikoistunut Consti on puolestaan vahvoilla, jos remontointi vauhdittuu.
MIKÄ RATKAISEE RAKENTAJAN MENESTYKSEN? ”Taseen vahvistaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi yhtiöllä on oltava kilpailuetu toiminta-alueella, johon se on päättänyt keskittyä.” Seniorianalyytikko Matias Rautionmaa, Danske Bank
Koronan vaikutus hämärän peitossa
Rakennusyhtiöiden tervehdyttäminen oli päässyt jo hyvään vauhtiin, kun koronakriisi iski maaliskuussa täydellä voimallaan. Käynnissä olevat työmaat onnistuttiin pitämään yllättävänkin hyvin käynnissä, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia on Nina Ebelingin mukaan vielä vaikea arvioida.
Esimerkiksi uusien toimitilojen ja liikekeskusten tarve voi vähentyä, jos korona-aikana etätyöhön tottuneet työntekijät tarvitsevat aiempaa vähemmän toimistotilaa ja kuluttajat asioivat kauppakeskusten sijaan verkkokaupassa.
”Rakentamiseen ja etenkin asuntojen menekkiin vaikuttaa oleellisesti yleinen talouskehitys. Kevään äkkipysähdyksen jälkeen asuntojen kysyntä on elpynyt, mutta miltä tilanne näyttää vuoden päästä, jos vaikkapa työttömyys lisääntyy?”
Jos rakentaminen hiljenee merkittävästi, alalla alkaa Ebelingin mukaan kova pudotuspeli. Etenkin pienet rakennusyhtiöt ovat heikoilla, jos niiden rahoitus vaikeutuu.
”Vahvimmissa asemissa ovat isot yhtiöt, jos niiden tase on kunnossa. Niillä on esimerkiksi hallussaan tonttivarantoja, joita kannattaa lähteä kehittämään huonompinakin aikoina”, Ebeling toteaa.
Asuntokauppa käy yllättävänkin hyvin
Rautionmaan mukaan aliurakoiden ja rakennusmateriaalien hinnat näyttäisivät olevan laskussa, mikä on hyvä asia heikosta kannattavuudesta kärsineille pääurakoitsijoille. Myös työvoiman ja muiden resurssien saaminen on helpompaa verrattuna rakentamisen kuumimpiin vuosiin.
”Asuntokauppa käy nyt yllättävänkin hyvin, joten ainakin asuntoja rakentamalla pitäisi pystyä tekemään hyvää bisnestä tästä eteenpäinkin – etenkin pääkaupunkiseudulla.”
Myös infrarakentamisen näkymät ovat hyvät. Niitä kirkastaa valtion elvytysraha, josta osa on määrä käyttää esimerkiksi rautatieyhteyksien parantamiseen.
Korjausrakentamisessakin on paljon potentiaalia, sillä lähivuosina ovat edessä etenkin 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen kerrostalojen peruskorjaukset. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantamisen pitäisi tuoda alalle runsaasti töitä.
”Korona hidastaa kuitenkin nyt merkittävästi urakoiden alkamista, kun esimerkiksi moni taloyhtiö on päättänyt siirtää hankkeitaan”, Rautionmaa huomauttaa.
Matti Remes
