veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kasvata lapsestasi taloustaitaja – tässä parhaat rahaleikit

Kasvata lapsestasi taloustaitaja – tässä parhaat rahaleikit
15.6.2021

Lautapelissä voitettu leikkiraha riemastuttaa lasta. Kun nyrkissä puristuu ihan oikea maksuväline, pääsee kokeilemaan kauppaostosten tekoa.

Aikuinen neuvoo, että osa rahasta kannattaa säästää.  Säästämistä voi harjoitella ilman käteistäkin: esimerkiksi välttämällä ruokahävikkiä tai kierrättämällä vanhoja leluja kirpparilla.

1. Opeista hyvä mieli

Lasta kiinnostaa raha silloin, kun aikuiset sen kanssa askaroivat: kaupassa, laskuja maksaessa, vakuutusta ottaessa tai vaikka veroilmoitusta tehdessä. Kerro rahasta käytännön esimerkein, kun lapsi siitä kysyy. 

Rahaa liikkuu myös julkisissa palveluissa, joita lapsikin käyttää. Esimerkiksi kirjastossa, puistossa tai tiellä liikkuessa voit kertoa, miten palveluita ylläpidetään yhteisillä varoilla.

Perheet ovat erilaisia, eivätkä kaikki vanhemmat jaa talousoppeja. Silloin avuksi voi tulla sukulainen tai tuttava. Päiväkoti ja koulukin tekevät oman osansa.

Kun lapsi varttuu nuoreksi, talousosaaminen antaa mielenrauhaa, keventää kulutuspaineita ja auttaa tekemään järkeviä talouspäätöksiä. Näin jokaisella nuorella on mahdollisuus oman talouden hallintaan.

2. Alkuun pienestä pitäen

Minkä ikäiselle rahasta voi puhua? Alle kouluikäistä kiinnostaa usein kuluttaminen. Siihen pääsee tutustumaan esimerkiksi päiväkodin kauppaleikeissä. Lapsi saa ehkä maksaa perheen kauppareissulla jotakin oikealla käteisellä rahalla.

Ensimmäistä muovista pankkikorttia pääsee käyttämään jopa 7-vuotiaana, jos vanhemmat tilin avaavat.  Käteinen on kuitenkin paras opetusväline alussa: seteleiden ja kolikoiden määrä on helppo ymmärtää.

Kasvaisiko lapsestasi vastuullinen kuluttaja? Oppia jaetaan hänelle jo alakoulussa. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa. Niillä voi suojella luontoa ja tukea suomalaista työtä ja yrittämistä. Vinkki: opiskelkaa vastuullisuutta Leikitään taloutta -vihkosen avulla osoitteessa tat.fi.

3. Tienestit talteen

Alakoulun 4–5-luokkalainen vie naapurin koiraa lenkille ja ansaitsee ensimmäiset euronsa. Millaisia suunnitelmia hänellä on rahojen käyttöön? Jäisikö jotakin säästöön?

TATin tutkimuksen mukaan rahankäytössä on sukupuolieroja. Tyttöjä kiinnostaa vastuullinen kuluttaminen, kun taas poikia vetää sijoittaminen. Näytä esimerkkiä, että sukupuolesta riippumatta voi sijoittaa tai tutkailla kaupan tuotteiden alkuperää.

Laske lapsen kanssa, miten nopeasti hän saisi tienesteistään säästetyksi rahat johonkin isompaan hankintaan.  Verratkaa säästämisen etuja luotonoton kalleuteen. Valitettavasti jo alakoululaiset näkevät mediassa pikavippimainoksia.

4.  Rahat riittämään

Erilaiset perheet elävät erilaisilla tuloilla. Olipa rahaa vähän tai paljon, budjetoinnista voi keskustella avoimesti. Jos raha ei riitä johonkin lapsen toivomaan asiaan, kerro siitä rehellisesti. 

Budjetointia voi harjoitella esimerkiksi tekemällä yhdessä ostoslistan kauppareissulle.

Älypuhelimeen ladattava sovellus auttaa isompaa lasta seuraamaan ja suunnittelemaan rahankäyttöään pankkitilillä. 

5. Säästän ja sijoitan

Yksikin säästöpossuun kilahtava euro on säästämistä. Kun raha menee sijoituskohteeseen, voi syntyä tuottoa. Summa kasvaa jatkuvasti, jos myös tuotolle syntyy tuottoa. Lapselle vertaukseksi käy vaikka pupu, jotka saa poikasia – ja jonka poikaset saavat poikasia.

Anna lapselle mallia sijoittamisesta, vakuuttamisesta ja pankkilainan hakemisesta. Näin hän vartuttuaan osaa kilpailuttaa ja vertailla.

6. Voihan verot

Tietääkö lapsesi, että hänkin maksaa jo veroja? Esimerkiksi limsapullon hinnasta 10 prosenttia on arvonlisäveroa. Lapsen puhelimeen ladatun sähkön hinnasta osa on energiaveroa.

Verottimesta näette, mihin palkkatulojen veroeurot käytetään. 

Lasten talouosaamisesta kertoi asiantuntija Päivi Pihlajamäki Talous ja Nuoret TATista.

Satu Alavalkama

Rahat, verot, työ & eläke, koti