Sijoitukselle 10-15 prosentin tuotto ennen veroja? Sellainen näyttäisi olevan aika tyypillinen tuotto, jota vertaislainayritykset sijoittajilleen lupailevat.
Vertaislainat ovat yksityishenkilöiden toisilleen antamia lainoja. Jos sijoitat vertaislainoihin, annat siis rahaa lainaksi ja lainanottaja maksaa saamastaan lainasta sinulle korkoa.
Vertaislainoista tuli kasvava bisnes sen jälkeen, kun markkinoille alkoi syntyä lainoja välittäviä yrityksiä. Ne tarjoavat palveluja ja teknisiä alustoja, joilla lainanhakijat ja lainanantajat kohtaavat verkossa – yleensä tosin täysin anonyymeinä.
Vaikka ihmiset ovat lainanneet toisilleen rahaa maailman sivu, vertaislaina käsitteenä ja nykyisenkaltaisena sijoitustuotteena on uusi. Vertaislaina ei ole juridinen käsite, eikä vertaislainoilla ei ole samanlaista sijoittajansuojaa kuin monilla muilla sijoitustuotteilla.
Vertaislainayritykset eivät myöskään ole viranomaisvalvonnassa kuten muun muassa pankit tai sijoituspalvelulain tarkoittamat sijoituspalveluyritykset. Vertaislainayritysten toiminta ei edellytä lupia tai rekisteröitymisiä.
Erilaisia välityspalveluja
Yrityksiä, jotka markkinoivat itseään vertaislainojen välittäjinä suomalaiskuluttajille, on arviolta kymmenkunta.
Vertaislainapalvelut ovat keskenään hyvinkin erilaisia toimintaperiaatteiltaan.
Esimerkiksi joissain palveluissa lainanantaja kilpailuttaa lainanhakijoita. Joissakin taas lainanhakija asettaa ensin omat rajauksensa lainan korolle, laina-ajalle ja muille ehdoille. Lainanantajat tarjoavat lainaa, jos hyväksyvät ehdot.
Yleensä lainat ovat vakuudettomia, joissakin lainanhakija voi kuitenkin hankkia lainalleen henkilötakaajan.
Paljon muitakin eroja on, joten sijoittajan on tutustuttava huolella kunkin vertaislainayrityksen toimintaperiaatteisiin. Jos päätyy tekemään sijoituksen, sopimusehdot on selvitettävä erittäin tarkasti.
Roskalaina vai tuottoisa sijoitus?
Sijoittajien keskusteluissa vertaislainat tuntuvat voimakkaasti jakavan mielipiteitä. ”Kovan riskin roskalainoja maksukyvyttömille lainanhakijoille, jotka eivät saa muualta rahaa”, päättelee yksi. ”Hajautus pienentää lainanantajan riskiä, kun sijoitettu summa jakautuu monelle lainanhakijalle”, puolustaa toinen.
Osa muistuttaa, että pääosin lainat menevät ihan tavallisille ihmisille, jotka maksavat velkansa takaisin.
Osa taas ihmettelee, miksi maksukykyinen velallinen olisi valmis ottamaan lainaa jopa kymmenien prosenttien korolla, kun pankkien vakuudettomien kulutusluottojen korot liikkuvat yleisesti 5-10 prosentissa (tosin korot ovat aina asiakaskohtaisia), autokaupat tarjoavat korotonta rahoitusta ja monissa muissakin hankinnoissa on erilaisia maksuvaihtoehtoja.
Jotkut sijoittajat hakevat vertaislainoista hajautusta omaan salkkuunsa. He hakevat riskisijoitusta, joka voi tarjota mahdollisuuden hyvään tuottoon, mutta ei ole riippuvainen pörssiosakkeiden kurssikehityksestä.
Riski ja tuotto ovat aina kytköksissä toisiinsa. Mitä korkeampi tuottotavoite, sitä suuremmaksi käy riski.
Myös vertaislaina on aina riskisijoitus. Tuotot voivat jäädä saamatta, ja pääomankin voi menettää. Tosin joillakin vertaislainayhtiöillä on käytössä mekanismeja, jotka rajoittavat tappioita.
Usein vertaislainoihin sijoittavalla on myös mahdollisuus kasvattaa omaa tuottotavoitettaan lisäämällä riskinottoaan. Mitä enemmän epävarmuutta on lainan takaisinmaksussa, sitä kovempaa korkoa lainasta voi pyytää.
Ennen kuin sijoitat…
- Jos et tunne vertaislainayritystä ennestään, selvitä sen taustat.
- Vertaile ainakin muutamaa lainayritystä ja niiden palveluja ennen kuin valitset, mihin sijoitat.
- Selvitä kaikki sopimusehdot tarkasti. Varmista, että ymmärrät ehdot oikein.
- Laske kaikki mahdolliset sekä kertaluontoiset että juoksevat kulut, joita sinulle sijoittajana voi koitua sijoituksesta. Silläkin on merkitystä sijoittajalle, miten paljon kustannuksia lainanottajalle palvelun käytöstä koituu. Kulut syövät korkopottia.
- Selvitä, miten lainanhakijoiden luottokelpoisuutta tutkitaan. Vertaislainayrityksillä on erilaisia tapoja luokitella lainanhakijoita mm. heidän arvioidun maksukykynsä mukaan. Muista, että tällaiset luottoluokitukset eivät ole viranomaisten valvonnassa.
- Tarkista, miten nopeasti ja millä kustannuksilla voit realisoida sijoituksesi, jos tarvitset rahaa.
- Varmista, miten toimitaan, jos lainanottaja ei lyhennä lainaansa. Kuka alkaa periä lainaa ja milloin, kuka vastaa perinnän kustannuksista? Ja jos vertaislainayritys lopettaa toimintansa, miten lainojen tai niiden perinnän ja yritykseen mahdollisesti jo siirtämäsi varojen käy?
Epäselvyyttä lainanantajasta
Joissakin tapauksissa lainanantajasta on syntynyt epäselvyyttä eikä lainaa ole pidetty aidosti vertaislainana. Varsinaiseksi lainanantajaksi ei ole tulkittu sijoittajaa, vaan vertaislainan välittäjä.
Sijoittajan kannattaa kiinnittää asiaan huomiota. Kuluttajien eli yksityishenkilöiden välistä rahanlainausta ei säännellä lainsäädännöllä. Jos taas elinkeinonharjoittaja myöntää lainaa kuluttajalle, lainauksessa on noudatettava kuluttajansuojalaissa olevia kuluttajaluottosäännöksiä. Ratkaisevaa on, kuka on tosiasiallinen luotonmyöntäjä: sijoittaja (yksityishenkilö) vai luottoyritys. Asia ratkaistaan tilannetta kokonaisuutena arvioiden.
Kuluttajansuojalaki määrää muun muassa, että kun lainanantajana on yritys, se ei saa periä myöntämistään alle 2 000 euron luotoista yli 50,5 prosentin todellista vuosikorkoa. Laissa on myös määräyksiä lainan muiden kustannusten suuruudesta ja esimerkiksi luotonhakijan luottokelpoisuuden varmistamisesta. Luottoyritykseltä puolestaan edellytetään rekisteröitymistä.
Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiset ovat kiinnittäneet rajanvetoon huomiota. Viime vuonna kuluttaja-asiamies sai tukea tulkinnoilleen: Rovaniemen hovioikeus päätti, että vertaislainamarkkinoilla toiminut, pienlainoihin keskittynyt ruotsalainen Trustbuddy AB ei ollut pelkkä luottojen välittäjä, vaan että tosiasiallinen luottosuhde syntyi Trustbuddyn ja Trustbuddyn palvelusta lainan saaneen yksityishenkilön välille.
Tällöin lainansaajan luottokustannukset oli rajattava kuluttajansuojalain mukaiselle enimmäistasolle. Hovioikeus hylkäsi Trustbuddyn lainansaajalta vaatimat luottokustannukset siltä osin kuin ne ylittivät tuon tason.
Trustbuddy valitti ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, mutta perui valituksensa. Sittemmin kävi ilmi, että Trustbuddystä oli hävinnyt asiakkaiden varoja, ja yritys asetettiin Ruotsissa konkurssiin.
Rekisteröinti tulossa?
Oikeusministeriössä valmistellaan vertaislainoille sääntelyä. Ministeriön asettama työryhmä on ehdottanut, että vertaislainojen välittäminen kuluttajille edellyttäisi välittäjän rekisteröintiä samalla tavalla kuin kuluttajaluottojen tarjoaminen. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi välittäjän luotettavuus ja luottotoiminnan tuntemus. Rekisteriä pitäisi Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Työryhmän mietinnön mukaan vertaislainat pitäisi rinnastaa lainsäädännössä kuluttajaluottoihin, jolloin luotoista ei saisi periä korkokaton ylittäviä korkoja tai maksuja.
Mietintö tuli vuodenvaihteessa lausuntokierrokselta ja on nyt jatkovalmistelussa.
Juttua varten on haastateltu muun muassa lakimies Sanna Atrilaa Finanssivalvonnasta ja lakimies Paula Hannulaa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Ulla Simola
